Ruoka

Suomalaiselle kauralle haetaan nimisuojaa vuodenvaihteessa

Prosessi voi kestää yli kaksi vuotta. Maaseutuvirasto käsittelee parhaillaan kylmäsavustetun poronlihan ja perinteiseen tapaan tehdyn saunapalvikinkun nimisuojahakemuksia.
Sanne Katainen
Suomella on kymmenen nimisuojattua elintarviketta ja kaksi alkoholia. Vuodenvaihteessa jätetään hakemus suomalaisen kauran nimisuojaamiseksi.

Suomalaisen kauran nimisuojasta jätetään hakemus Maaseutuvirastoon vuodenvaihteessa.

”Haemme nimisuojaa nimellä Suomalainen kaura, Finnish oats”, kertoi ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi MTK:sta seminaarissa Helsingissä maanantaina.

MTK ja Suomen kaurayhdistys ovat laatineet hakemusta. Kauralle haetaan suojattua maantieteellistä merkintää.

”Pystymme osoittamaan, että 60 leveyspiirin pohjoispuolella kasvanut kaura on omanlaistaan.”

EU:n nimisuojajärjestelmä on laatujärjestelmä, jonka tarkoitus on luoda omaleimaisille tuotteille lisäarvoa.

Nimet voidaan suojata alkuperänimityksinä, maantieteellisinä merkintöinä tai aitoina, perinteisinä tuotteina.

Nimisuojan hakeminen on ilmaista. Prosessi kestää noin kaksi vuotta, joskus pidempäänkin.

EU:ssa nimisuoja on 1 380 maataloustuotteella ja elintarvikkeella. Myös unionin ulkopuoliset maat, kuten Kiina ja Norja, ovat innostuneet sertifioimaan tuotteitaan.

Suomella on nyt kymmenen nimisuojattua elintarviketta ja kaksi alkoholia.

Maaseutuvirastossa käsittelyssä on parhaillaan kaksi hakemusta: nimisuojaa haetaan nimille ”Suovas” ja ”Saunapalvikinkku, tehty perinteiseen tapaan”.

Suovas on saamelaisten poronhoitoalueelta tulevaa kevyesti suolattua ja kylmäsavustettua poronlihaa.

Suojattua alkuperänimitystä hakee Suomessa poronhoitoa harjoittavien saamelaisten oikeuksia ajava Suoma Boazosámiid Searvi. Hakemus on yhteinen Ruotsin ja Norjan kanssa.

Saunapalviyhdistys hakee saunapalvikinkulle suojattua maantieteellistä merkintää koko Suomen alueelle.

Lisäksi kalakukon nimisuoja puretaan ja haetaan uudestaan. Nykyinen resepti on niin tiukka, ettei kalakukkoa ole käytännössä valmistettu sillä.

Italiassa on eniten nimisuojattuja tuotteita EU:ssa.

”Suomessa on menty vähän harhateille, jos aletaan nimisuojaamaan pieniä tuotteita, joiden sertifiointi ei lisää myyntiä”, sanoi italialaisen Qualivita Foundationin johtaja Mauro Rosati MT:lle.

Qualivita Foundation edustaa viini- ja ruokayritysten yhteenliittymiä, joilla on nimisuojattuja tuotteita.

Rosatin mukaan nimisuojasta pitää saada taloudellista hyötyä: tuotetta tehdään sillä tunnetuksi Suomessa tai vientiä varten ulkomailla. Vienti on kuitenkin vain kehityskulku, ei päämäärä. Nimisuojauksessa kyse on paikallisen tuotannon kehittämisestä.

Rosatin mukaan kuluttajat ovat kansainvälisillä markkinoilla valmiita maksamaan paljonkin tietyistä tuotteista. Suomen riista- ja kalatuotteet voisivat hänestä sopia esimerkiksi Italiassakin näkyvään paleo-ruokavaliotrendiin.

Qualivita on kouluttanut vuoden norjalaisia kalastajia ilmakuivatun turskan nimisuojaamiseksi.

Italialaisilta on saatu oppia tuottajien järjestäytymiseen ja markkinointiin. Seuraavaksi opetetaan kontrollijärjestelmän merkitystä: ostaessaan nimisuojatun tuotteen kuluttajan on saatava, mitä hän kuvittelee saavansa.

90 prosenttia kuivatun turskan tuotannosta on viety Norjasta Italiaan. Qualivita kouluttaa kalastajia nyt luomaan parempia suhteita Italian kauppaketjuihin. Tarkoituksena on saada lisäarvoa tuottajalle.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kakolanruusussa lanttupetikin oli yhtä juhlaa – jälkiruokamainen tartarpihvi yllätti

Enemmistö suomalaisista pitää ruokakeskustelua polarisoituneena – kasvisruokayritys näki tilaisuuden ja mainosti lihansyönnin puolesta

MT:n lukijat himoitsevat banaanipusuja takaisin – mokka nousi ylivoimaisesti Suukkojen ykkösmauksi

Kerrosviljelmä kasvattaa versoja ja yrttejä keskellä Vantaan kaupunkia – "Tyhjältä pöydältä aloitettiin, kaikki on opittu kantapään kautta"