Ruoka

Suomalaisen rukiin päivä synnytti leipäjonon Helsingin Kamppiin

Ruoka 28.02.2017

Suomalaisen rukiin päiväksi nimetty helmikuun viimeinen päivä sai ihmiset jonottamaan leipää, kun sitä jaettiin ilmaiseksi Helsingin Kampin keskuksessa.


Kari Salonen
Väki jonotti ilmaista ruisleipää Helsingissä suomalaisen rukiin kunniaksi järjestetyssä tapahtumassa.
Väki jonotti ilmaista ruisleipää Helsingissä suomalaisen rukiin kunniaksi järjestetyssä tapahtumassa.
Kari Salonen
Ruisleipä on ollut Mirja Toropaisen perusruokaa lapsesta asti.
Ruisleipä on ollut Mirja Toropaisen perusruokaa lapsesta asti.

"Ruisleipä on vaan niin hyvää. Äiti leipoi ruisleipää juureen joka toinen viikko seitsemän leivän uunissa seitsenhenkiselle perheellemme", muistelee Haukivuorella lapsuutensa elänyt Mirja Toropainen.

Toropainen on sitä ikäluokkaa, joka kävi koulua eväsleivät repussa. Vieläkin leipä maistuu hänelle, parhaiten ohuet ruispalat, joiden päälle Toropainen asettelee lohisiivut.

Pro Ruis ja Leipätiedotus tempaisivat Kalevalan päivänä suomalaisen rukiin puolesta Helsingin Kampissa. Kalevalan päivää vietetään suomalaisen kulttuurin ja tästä lähin myös ruokakulttuurin päivänä. Koska ruisleipä valittiin Suomen kansallisruuaksi, päivä haluttiin omistaa suomalaiselle rukiille.

"Ei parempaa terveystuotetta voi ollakaan kuin ruisleipä", kehuu Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen jakaessaan leipiä yleisölle. Yksitoista leipomoa lahjoitti leipää juhlajakoon. Noin 10 000 leipäpakettia hupeni vajaassa neljässä tunnissa.

Leivänjakopisteen toisella puolella halukkaat saivat käydä kertomassa oman ruistarinansa. Katri Ala-Kleemola tallensi tarinoita ELO-säätiön #minunruisleipäni-tarinapankkiin.

"Täällä on kuultu huippumuistoja sota-ajalta, ja nuorin on ollut 12-vuotias, joka kertoi leipomishetkistään mummon kanssa", Ala-Kleemola iloitsee.

"Ruisleipä yhdistää kansaa ja on kansallisruoka, mutta totuus on, ettei ruis välttämättä aina ole suomalaista. Haluamme herätellä ihmisiä ajattelemaan, ettei suomalaisesta rukiista leivottu leipä ole itsestäänselvyys", Ala-Kleemola muistuttaa.

"Rukiin viljelyyn tarvitaan ammattitaitoa ja koko ketjun yhteistyötä."

Suomalaiset syövät eniten ruista koko maailmassa, 16 kiloa henkeä kohti vuodessa. Määrä on joskus ollut huomattavasti suurempikin.

"Sota-aikana ruisleipä oli ykkönen, ja sille tulikin vähän niin kuin pula-ajan leivän maine. Kulutus laski. Viime aikoina ruisleivän syönti on kuitenkin lisääntynyt, kun siitä on tullut terveystuote. On alettu palata juurille", Mensonen toteaa.

Lue myös:

Ruisleipä on Suomen kansallisruoka — pitsa jäi äänestyksen hännille