Leuto talvi siivitti nautakasvattamon rakentamista – liimapuupalkeilla harjakorkeus nousi kuuteen metriin ja luonnollinen ilmanvaihto parani - Suomalainen Maaseutu - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Suomalainen Maaseutu

Leuto talvi siivitti nautakasvattamon rakentamista – liimapuupalkeilla harjakorkeus nousi kuuteen metriin ja luonnollinen ilmanvaihto parani

Mäntsälän Nummisiin valmistui maaliskuussa 160 naudan lämpöeristetty pihatto. Yksinkertaiset ratkaisut toimivat.
Markku Pulkkinen
Mika Kaipiainen on tyytyväinen rakennusratkaisuihin. Lämpöeristetty pihatto on varmatoiminen syvien lantakuilujen ja luonnollisen ilmanvaihdon ansiosta. Sähköäkin säästyy. Ruokintapöydälle hän ruuvasi lankut pitämään appeen paremmin paikoillaan.

Yrittäjät Mika ja Nina Kaipiainen päättivät laajentaa naudanlihantuotantoaan, kun vanhin poika innostui maatalousopinnoista. Uuden, 755 neliön kasvattamon lisäksi tilalla investoidaan tänä vuonna vanhan kylmäpihaton ja vasikoiden juottolan remontteihin.

"Vielä tässä itselläkin on viitisentoista vuotta eläkeikään, joten investoinnista ehtii hyötyä itsekin. Työ muuttuu mukavammaksi", Mika Kaipiainen hymyilee.

Kaipiaisten tila työllistää tällä hetkellä pääasiassa yhden ihmisen, Nina Kaipiainen käykin tilan ulkopuolella töissä. Kesäisin työvoimaa tarvitaan hieman enemmän.

Uuden kasvattamon valmistuminen ja eläinmäärän tuplaaminen ei muuttanut tilan työrutiineja. 120 hehtaarin viljelyala riittää edelleen omien eläinten tarpeisiin, mutta riskivaraa ei juuri ole.

Ape jaetaan kerran päivässä ja 17 kuution apevaunun kertatäyttö riittää yhden päivän tarpeisiin. Kaipainen kuitenkin aprikoi, että uuden apevaunun hankkiminen tai appeen jakaminen kaksi kertaa päivässä voi tulla eteen, kunhan uuden kasvattamon koko kapasiteetti saadaan käyttöön.

Ruokintasuunnitelmat tila ottaa Hankkijalta, joka toimittaa vasikkarehut sekä kivennäiset ja vitamiinit. Paalisäilörehun lisäksi appeeseen nostellaan kuivattua ja jauhettua viljaa sekä Lahden ja Keravan panimoilta tulevaa mäskiä. Tulevaisuudessa tulevat harkittaviksi laakasiilojen rakentaminen ja siirtyminen viljan tuoresäilöntään, mutta ne eivät ole vielä tämän vuoden asioita.

Vanhassa kestokuivikepohjaisessa kylmäpihatossa maito- ja osin liharisteytysrotuisten sonnien ja hiehojen päiväkasvut olivat viime vuonna 692 grammaa. Teuraspaino oli keskimäärin 401 kiloa. Kaipiainen on tyytyväinen päiväkasvuihin eikä tavoittele jatkossakaan nopeampaa kasvua.

Uuden pihaton rakentamisen Mika Kaipiainen kuvailee olleen kovin työrupeama yrittäjäurallaan.

"Rakentaminen eteni Mestarifarmin ammattitaitoiselta rakennusporukalta niin nopeasti, etten meinannut pysyä mukana maansiirtojen ja lietesäiliön kaivamisen kanssa. Ennen rakentamisen aloitusta meni pari kuukautta rakennuspaikan maansiirroissa, sillä kalliota piti räjäyttää suuret määrät. Kalliomursketta syntyi yli 5 000 tonnia ja kaikki levitettiin tälle tontille."

Varsinainen rakentaminen alkoi pohjalaatan valulla marraskuun alussa ja käyttöönottotarkastus tehtiin maaliskuun ensimmäisinä päivinä. Välissä rakennusporukka piti kolmen viikon jouluvapaat.

Lopputulos miellyttää yrittäjää ja kaikki ratkaisut tuntuvat hyviltä. Joissain kohdin Kaipiainen valitsi tarkoituksella kalliimman ja laadukkaamman vaihtoehdon.

"Halusin kattoon liimapuupalkit kattotuolien sijaan. Tällä tavalla saatiin kasvattamoon kuuden metrin harjakorkeus, mikä parantaa luonnollisen ilmanvaihto toimivuutta. Valitsin myös syvät lantakuilut, koska ne ovat varmatoimisemmat ja energiatehokkaammat kuin raapat."

Työ- ja eläinten elinympäristö on valoisa, sillä päätykolmiot ja ikkunat ovat kennolevyä ja katossa on seitsemän tehokasta ledvalaisinta.

Kustannusarvio kokonaisuudelle lietesäiliöineen oli puoli miljoonaa euroa ja se ylittyi hieman kallion murskaamisesta johtuen. Tänä vuonna toteutettavat kylmäpihaton ja juottolan remontit maksavat vielä noin sata tuhatta euroa.

Pienenä huolenaiheena Kaipiaisella on tällä hetkellä vasikoiden saatavuus, mikä hidastaa uuden kasvattamon täyttämistä.

"Teuraiden noudot hoituvat kolmessa päivässä, mutta vasikkaerää joutuu odottamaan kolme kuukautta. Tämä vaikuttaa tuotannon kannattavuuteen", Kaipiainen harmittelee.

Koronakriisi on vaikuttanut tilan toimintaan vain siten, että uuteen juottolaan tulevien juoma-automaattien valmistus on hieman viivästynyt osien saannin hankaloitumisen myötä.

"Onhan epidemiasta ollut se hyöty, että julkinen keskustelu lihantuotannon ilmastovaikutuksista on jäänyt kokonaan pois. On huomattu, että liha on hyvää perusruokaa, jota on kaupoista hamstrattukin."

Markku Pulkkinen
Puolen miljoonan euron kustannusarvio toteutui 755 neliön rakennuksessa melko tarkasti. Vain rakennuspaikalla olleen kallion murskaaminen toi lisäkustannuksia, mutta pohja on nyt ainakin vahva. Kennolevypäädyt antavat mukavasti valoa navettaan. Kennolevyikkunat ovat käsin säädettävät.

Kaipiaisen nautakasvattamo

  • Otettiin käyttöön 15.3.2020.
  • 160 eläinpaikkaa.
  • 755 neliötä, 43 x 18,5 metriä.
  • Harjakorkeus 6 metriä.
  • Pekka Koskinen ProAgriasta suunnitteli.
  • Mestarifarmin kokonaistoimitus.
  • Lämpöeristetyt betoni- ja kattoelementit.
  • Liimapuukattopalkit.
  • Syvät lantakuilut.
  • Sirviön Metallin kalusteet.
  • SundsAlfa-betoniritilät Animat-ritilämatoilla.
  • Demecan kennolevyikkunat ja kattohormit.
  • Arntjen ledvalaisimet.
  • FinDoorin taitto-ovet kaukosäädöllä.
  • Kustannusarvio 505 000 euroa.

Lue lisää

Katso, mistä norjalaistilan vasikat löysivät juuri kokoonsa sopivan aitajuoksuradan

Voidaanko lehmä ja vasikka pitää alkuviikot yhdessä robottilypsynavetassa? Ruotsalaistutkimuksen ensimmäiset kokemukset ovat hyviä

Tällä tilalla ei tingitä ruuan laadusta, määrästä tai vahvuudesta: "Onnistunut ruokinta lähtee aina hyvistä komponenteista"

Vasikkapula