Suomalainen Maaseutu

Vuokranavetta antoi veljeksille pelivaraa

Mikko ja Lassi Heiskanen tuplasivat karjamäärän massasta poikkeavammalla tavalla. Maatalousyhtymä Heiskasen nimissä Vieremän veljekset ostivat naapuritilan karjan, osan koneista ja siirtyivät vuokralle tilan lypsyasemalla varustettuun pihattoon.
Anne Anttila
Heiskasen veljekset, Mikko (vas.) ja Lassi perustivat maatalousyhtymän ja ottivat kotitilan nimiinsä kuusi vuotta sitten. Tilaa on kehitetty ripeään tahtiin, joista tuorein siirto on karjan siirtäminen vuokranavettaan.

Veljekset Mikko ja Lassi Heiskanen ovat tyytyväisiä vuodenvaihteessa tekemäänsä ratkaisuun.

"Viimeiset neljä kuukautta ovat osoittaneet sen, että maitokiloja tulee mukavasti, vaikka toiminta on keskitetty naapuritilan navettaan. Toimivat vuokratilat mahdollistivat myös karjamäärän tuplaamisen sekä samalla myös toimintojen laajentamisen vaivattomasti ja ennen kaikkea järkevin kustannuksin", veljekset luonnehtivat tyytyväisinä.

Maaseutuyrittäjäksi kouluttautunut Lassi sekä agrologiksi (AMK) opiskellut Mikko ottivat kotitilan nimiinsä vuonna 2014. Samalla toiminnan ympärille perustettiin myös maatalousyhtymä.

Sukupolvenvaihdoksen aikoihin vieremäläistilalla oli 25 lypsävää sekä vajaat 50 hehtaaria peltoa.

"Lähtökohdat olivat hyvät ja päämäärä selkeä. Meillä kummallakin oli sen verran tilan ulkopuolista kokemusta, ettei tilasokeus ollut esteenä tulevaisuuden suunnitelmille", tilatyöntekijänä toiminut Lassi ja rautakaupan myyjänä työskennellyt Mikko taustoittavat hymyillen.

Heiskasen veljekset ryhtyivät suunnittelemaan laajennusta, uutta pihattoa ja jopa yhteisnavetta kävi mielessä.

"Suunnitelmia jarruttelivat kuitenkin muun muassa maidon tuottajahinnan pudotus sekä Venäjän pakotteet. Niinpä nostimme investoinnit hyllylle ja jatkoimme vanhassa parsinavetassa entiseen malliin."

Vuoden 2019 kesällä veljeksille aukesi kuitenkin uusi mahdollisuus, kun huutomatkan päässä olevalla naapuritilalla oli ryhdytty ajamaan maidontuotantoa alas.

Tilalla oli vuonna -99 rakennettu pihatto, tuottava karja ja hyvät pellot.

"Se oli vastaus meidän tarpeisiimme. Ostimme jäljellä olevan karjan, osan koneista sekä teimme vuokrasopimuksen navetasta ja pelloista. Siirsimme oman tilan lehmät pihattoon ja jätimme nuorkarjan entisiin tiloihin. Näin saimme lypsävien määrän nostettua noin viiteenkymmeneen ja tätä kautta tuotannon aivan uudelle tasolle", veljekset iloitsevat.

Heiskasen tilalla on tällä hetkellä käytössään erillisruokinta, mutta vuoden sisällä veljekset suunnittelevat siirtyvänsä aperuokintaan.

"Apetta puoltavat monet tekijät. Tämän kokoisessa karjassa on tärkeää, että ruokinta saadaan mahdollisimman tasalaatuiseksi. Niinpä esimerkiksi säilörehun laatuun tullaan kiinnittämään myös jatkossa erityishuomio."

Myös erillisruokinnan johtotähtenä toimii veljesten mukaan hyvä säilörehu sekä oman pellon tuotoksena tuleva ohra- ja kaurapainotteinen kuivavilja.

"Uutena tulokkaana on vuokratilan paaleissa oleva sinimailanen. Parhaiten valkuaispitoinen mailanen pääsisi oikeuksiinsa apeseoksessa, mutta toimii hyvin myös erillisruokinnassa, kun syöttää yhdessä säilörehun kanssa."

Apeseokseen siirtyminen ei ole veljesten mukaan kuitenkaan iso kynnys, sillä Lassilla on viiden vuoden kokemus kyseisestä ruokintamallista.

"Toimin tilantyöntekijänä eräällä lihakarjatilalla ja toimenkuvaani kuului myös apeseoksen valmistus."

Ruokintasuunnitelman Heiskasen tilalle tekee myös jatkossa rehufirma.

"Asiantuntijat laativat raamit ja loppuräätälöinti tapahtuu navetassa. Apeseoksen komponentit tulevat olemaan kuitenkin mahdollisimman yksinkertaiset. Luotamme edelleen yhdistelmään säilörehu, sinimailanen ja murskevilja."

Ruokinnan onnistumisen kannalta veljekset pitävät tärkeänä myös katkeamatonta ketjua pellolta navettaan.

"Peltojen kuntoon täytyy kiinnittää jatkuvaa huomiota. Täydennyssalaojitukset, kalkitukset ja vesitalouden ylläpitäminen ovat asioita, joiden eteen kannattaa käyttää euroja ja työtunteja", Mikko ja Lassi tietävät kertoa.

Ruokinnan selkeyttämiseksi Heiskasen tilalla on päädytty vain yhteen karjarotuun.

"Olemme tykästyneet hyvän syönti- ja tuotoskyvyn omaavaan holsteiniin ja tavoitteena on jalostaa karja myös kokonsa puolesta tasalaatuisemmaksi. Ajan myötä yhtenäinen linja tulee palkitsemaan myös ruokinnan suunnittelussa ja sen toteuttamisessa."

Vaikka Lassi ja Mikko eivät ole muutostenkaan suhteen ihan etulinjan miehiä, niin ovi uusille ideoille pidetään kuitenkin sopivasti raollaan.

"Unelmissa on tietenkin uusi pihatto, mutta sen aika ei ole vielä. Nyt mennään tällä kokoonpanolla ja keskitytään täysillä maidon tuottamiseen. Tavoitteena on pitää vain laiva kurssissa ja karja terveenä."

Ruokinnan jalokivet

  • Hyvä säilörehu, oma vilja ja sinimailanen.
  • Ongelmiin puututaan heti.
  • Hiehoille kuivahko rehu.
  • Syömättömille annetaan tarvittaessa kuivaheinää.
  • Yhtenäinen karjarotu.

Lue lisää

Veljekset eivät jääneet aikailemaan: Sukupolvenvaihdos, tuotantosuunnan muutos ja uusi pihatto vain parissa vuodessa – "On ollut melkoista haipakkaa"

Maidontuottajat Anna ja Satu Niiranen luottavat lehmien ruokinnassa robotin apuun: "Kone ei erehdy"

"En tiennyt alussa edes sitä, mikä on hieho" – Maija ja Teemu Muuraiskankaan tavoitteellinen työ tuo tulosta navetassa

Maalarin haalarit vaihtuivat emolehmiin – Eevi-Sofia Hallikainen toteutti unelmansa ja itselleen maatilan