Nivalassa testattiin: niitto vai niittomurskaus? Kysymykseen ei liene helppoa vastausta - Suomalainen Maaseutu - Maaseudun Tulevaisuus
Suomalainen Maaseutu

Nivalassa testattiin: niitto vai niittomurskaus? Kysymykseen ei liene helppoa vastausta

Agroteknoa Jokilaaksoihin -hanke teki 19. elokuuta kenttätestin, jossa pyrittiin selvittämään menetelmien erot säilörehun kuiva-ainepitoisuuteen, varisemistappioihin ja myös säilörehun laatuun.
Visa Vilkuna
Mielenkiintoista on myös saada selville, kuinka paljon enemmän niittomurskainta pyörittävä traktori haukkaa polttoainetta pelkkään niittoon verrattuna. Aiheeseen palataan syyskuun Suomalaisessa Maaseudussa.

Nurmen korjuu niittomurskainta vai pelkkää niittokonetta käyttäen puhuttaa viljelijöitä. Asiaan ei liene helppoa vastausta, sillä puntarissa on useita asioita.

Kuivuuko murskattu korsi nopeammin? Lisääntyvätkö varisemistappiot murskauksen myötä? Onko rehun laadussa havaittavissa eroja korjuumenetelmien välillä?

Niiton jälkeen kasvi alkaa kuivua, koska juuret eivät tuo kasviin enää vettä. Kosteutta haihtuu yhä kasvin avonaisten ilmarakojen kautta. Kasvin kuivumisen edistyessä sen nestejännitys vähenee ja ilmaraot sulkeutuvat. Tämän jälkeen vesi haihtuu kasvin ulkopinnan läpi, mutta kuivuminen hidastuu tässä vaiheessa merkittävästi.

Niiton yhteydessä murskatun kasvin ulkopinta rikkoutuu, jolloin kuivuminen nopeutuu, mutta kuivuminen ilmarakojen kautta hidastuu. Voimakas murskaus kuivumisen nopeuttamisen toivossa lisännee myös varisemistappioita.

Agroteknoa Jokilaaksoihin -hanke teki 19. elokuuta kenttätestin, jossa pyrittiin selvittämään menetelmien erot säilörehun kuiva-ainepitoisuuteen, varisemistappioihin ja myös säilörehun laatuun. Lisäksi traktoreiden telemetriatiedoista kerättiin tieto polttoaineen kulutuksen eroista.

Vertailupäivän sää oli kesäinen, lämpö ihan hellelukemissa, ilman suhteellinen kosteus noin 60 % ja tuulta vain 3m/s. Nurmi oli tiheää, osin nupille noussutta timoteitä ja ruokonataa, jonka korkeus oli 50–60 senttiä. Kasvuston tiheydestä johtuen osa alimmista lehdistä oli kellastunut.

Traktoreina oli 264-hevosvoimaiset Claas 850 Axionit, jotka pyörittivät Krone Easy Cut B 1000 CV -niittomurskainta ja B 970 -niittokonetta. Heti niiton ja niittomurskauksen jälkeen nurmi karhotettiin Agronicin WR500 -etukarhottimella.

Testikarhosta otettiin näyte puolen tunnin välein iltaan saakka. Seuraavana aamuna näytteiden ottamista jatkettiin. Alustavien tulosten mukaan päivän aikana kuivuminen eteni lähes rinta rinnan.

Heti niiton ja karhotuksen jälkeen noin puoli kolmen aikaan iltapäivällä kuiva-ainepitoisuus oli hieman päälle 23 prosenttia. Kuuden aikaan illalla kuiva-ainepitoisuus oli kummallakin ruudulla noussut hitusen alle 30 prosenttiin. Aamulla kymmenen aikaan, kohtalaisen yökasteen jälkeen otetuissa näytteissä eroa alkoi olla havaittavissa. Niitetyn ruudun kuiva-aine oli lähes 33 prosenttia, mutta niittomurskatun massan kuiva-ainepitoisuus oli jo yli 39 prosenttia.

Varisemistappioiden osalta tulos oli ennakoitavissa. Alustavan mittauksen mukaan murskatusta varisee noin kolme prosenttia pois. Ja variseminen kohdistuu kasvin ravintoarvoltaan arvokkaimpiin osiin.

Kyseessä on alustavat tiedot, joista ei kannata vetää liian kireitä johtopäätöksiä. Suomalainen Maaseutu seuraa koetta aina rehuanalyysien tekoon asti, jolloin on hitusen helpompaa tehdä valintoja tulevaa rehuntekoa silmällä pitäen.

Myös traktoreiden telemetriatietojen purkaminen tuntui Hankkijan edustajien mukaan olevan sen verran työlästä että tarkempien tietojen saanti menee lähemmäksi syyskuun alkua.

Visa Vilkuna
Tuija Kallio esitteli rehun valkuaispitoisuuden mittaamista kenttäolosuhteissa. X-NIR -laitteella voidaan näppärästi mitata rehun kosteus, tärkkelys, valkuainen, kuitu ja rasva.
Lue lisää

Sikuri, kattara, mailanen – uusien nurmiseosten kokeilu on maidontuottajalle päättymätön seikkailu

Röyhtäilyt ja piereskelyt kuriin – rehujen lisäaineilla vähennetään lehmien metaanipäästöjä

Kokoviljasäilörehu pelasti lypsykarjan rehustuksen

Asiantuntijan vinkki ensimmäisen säilörehusadon korjuuseen - sänki kannattaa jättää pitkäksi