Heikki Rintalalla on pieni mutta tuottava lypsykarja: ”Olen aina tykännyt karjanhoidosta” - Suomalainen Maaseutu - Maaseudun Tulevaisuus
Suomalainen Maaseutu

Heikki Rintalalla on pieni mutta tuottava lypsykarja: ”Olen aina tykännyt karjanhoidosta”

Jylleikön tilan isäntä sanoo karjanhoidon tärkeimpiä selkänojia olevan ruokinta, seuranta ja ajan tasalla oleva ammattitaito.
Anne Anttila
Heikki Rintala kertoo maidontuotannon olevan hänelle sydämen asia. "Lypsykarjatalous ja sen kehittäminen vaatii myös läsnäoloa. Jokainen lehmä on yksilö", Heikki sanoo.

Haapajärvisellä Jylleikön tilalla on jo useamman sukupolven ajan panostettu laatumaidon tuotantoon. Palkitun tilan karjaan on saatu myös kolme satatonnaria sekä lukuisia 50 000 maitokiloa lypsäneitä. Vuonna 2019 karjan EMK oli 12 124 kiloa.

"Eihän ne maitokilot ilman työtä tule. Mukana täytyy olla myös onnea ja hyvä taustatuki. Periaatteeni on, että karjan hyvinvoinnista ei tingitä ja tämän ylläpitämiseksi käytän paljon myös ulkopuolisia asiantuntijoita", 13 vuoden ajan kotitilaansa isännöinyt Heikki Rintala kertoo.

Maitotilan jatkaminen oli agrologiksi (AMK) kouluttautuneelle Heikille lähes itsestäänselvyys.

"Olen aina tykännyt karjanhoidosta, joten siirtyminen isännän saappaisiin oli kaikin puolin luonteva valinta."

Sukupolvenvaihdoksen aikoihin Jylleikön parsinavetassa oli 23 lypsypaikkaa ja tilat nuorkarjalle.

"Määrä on pysynyt jokseenkin samana, sillä lypsyssä pyörii keskimäärin 21 lehmää. Laajennuspaineita ei ole, ei ainakaan tähän navettaan. Toki yhden robotin pihatto on pyörähtänyt mielessä, mutta sen aika ei ole kuitenkaan vielä. Hankkeen esteenä on ennen kaikkea vähäinen peltoala."

Jylleikön tilan valtaroduksi on muodostunut holstein.

"Kyseessä ei ole mitenkään tietoinen valinta, vaan onnistuneiden sonnivalintojen tulos. Olen kuitenkin tavattoman tyytyväinen. Holstein on osoittautunut kestäväksi, lypsettävyydeltään hyväksi sekä luonteeltaan mukavaksi. Ja kyllä niitä maitokilojakin tulee toivotulla tavalla."

Heikki sanoo käyttävänsä jalostussuunnittelussa Faban asiantuntijoita.

"Tässä lajissa ei pärjää yksin, ei vaikka karjasilmä on kohtalaisen tarkka ja omaakin tietopankkia päivitetään säännöllisin väliajoin. Ulkopuolisilta asiantuntijoilta tulee aina se viimeisin tieto, joten tätä mahdollisuutta en halua jättää käyttämättä."

Myös ProAgrian kautta tulevat neuvontapalvelut ovat olleet Jylleikön tilalla aktiivisessa käytössä.

"Maitotilaneuvoja käy säännöllisesti ja jokainen käyntikerta antaa uutta tartuntapintaa tulevaan. Joskus tehdään jopa ryhtiliike ja jos ei muuta, niin neuvojan vierailu on ainakin parasta ennaltaehkäisyä tilasokeutta vastaan."

Muutama vuosi sitten ProAgrian asiantuntija auttoi tilaa myös vasikoiden ruokintaan liittyvässä ongelmassa.

"Meillä oli selkeä ongelma vieroitusikäisten vasikoiden ruokinnassa. Kasvukäyrät eivät menneet ihan toivotulla tavalla ja olivat osalla vasikoista jopa liian alhaisia. Vuoden aikana ongelmiin löytyi kuitenkin ratkaisu ja tilanne saatiin korjattua. Korjausliike ei ollut iso, sillä kasvukäyrät saatiin korjattua lisäämällä seurantaa. Käytännössä ryhdyin tarkkailemaan, että vasikka syö tarpeeksi väkirehua. Osalla juottovasikoista syöntikyky on heikompi kuin toisilla, mutta yksilöllistä seurantaa lisäämällä kasvukäyrät on saatu palautettua toivotulle tasolle."

Heikki sanoo suurennuslasin olevan syöntikyvyn suhteen hyvin tarkka myös muun karjan osalta.

"Seurantaa on lisätty entisestään myös laadun varmistamiseksi. Hyvä ja oikeaan aikaan korjattu säilörehu on avain onnistuneeseen ruokintaan. Lisäksi annamme tarvittaessa myös kuivaheinää, lähinnä pötsin rauhoittamiseksi. Aika on opettanut, että erillisruokintakin on oma taitolajinsa. Ketjun täytyy olla pellolta navettaan katkeamaton."

Tilan vahvuudet

  • Hyvä karja.
  • Tarkka karjasilmä.
  • Ennakkoluulottomuus.
  • Into kehittää ja kehittyä.
  • Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö.

Vinkit kollegoille

  • Älä ryhdy tilanpitoon velvollisuuden tunnosta.
  • Ole innostunut ja innostava.
  • Päivitä tieto-taitojasi ja verkostoidu.
  • Anna itsellesi aikaa.
  • Tiedosta omat vahvuudet ja rajoitteet.
  • Tee toimintasuunnitelma.

Lue lisää

"En tiennyt alussa edes sitä, mikä on hieho" – Maija ja Teemu Muuraiskankaan tavoitteellinen työ tuo tulosta navetassa

"Menekki yllätti täysin ja jouduimme valmistamaan uusia kermakarkkeja öisin" – sukutilan maito jalostuu herkuiksi Viitasaarella

Maalarin haalarit vaihtuivat emolehmiin – Eevi-Sofia Hallikainen toteutti unelmansa ja itselleen maatilan

Onnistumiset innostavat Antti ja Jenni Tuukkasta kehittämään ja laajentamaan maitotilaansa – "Päätimme edetä yhden navetan taktiikalla"