Suomalainen Maaseutu

"Välillä on harmittanut kolmen voimasanan verran, kun viljelijöiden etujärjestö syyttää kauppoja korkeista katteista", maata viljelevä K-kauppias toivoo ruokaketjulta uudenlaista yhteistyötä

K-kauppias ja maanviljelijä Timo Ojala toivoo, että koronakevään jälkimainingeissa alkaisi koko ruokaketjun uudenlainen yhteistyö.
Markku Pulkkinen
Timo Ojala ei ole hullu mies Huittisista, vaan työstään innostunut K-Supermarket-kauppias. "Tykkään kaupan pyörittämisestä, sillä työ on juuri sopivan hektistä. Saa ideoida uusia asioita ja toteuttaa niitä omalla tavallani", diplomikauppias hymyilee.

Sika- ja viljatilaa vaimonsa kanssa Huittisissa pyörittävä Timo Ojala vastaa sunnuntai-iltana tekstiviestiin kuivuriltaan. Puinnit ovat elokuun lopulla hyvässä vauhdissa. Seuraavana aamuna ennen seitsemää Ojala on jo hyllyttämässä tuotteita Huittisten keskustassa sijaitsevassa K-Supermarket Lautturissa.

"Tässä työssä on eduksi, kun tietää, mitä maatiloilla tapahtuu ja kuinka ruokaketju kokonaisuutena toimii. Silloin on helpompi ymmärtää muiden näkemyksiä. Taidankin hankkia vielä yhden ruokatehtaan. Sitten on koko ketju omissa näpeissä", Ojala veistelee.

"Ostan tuore- ja muutkin tuotteet luonnollisesti mahdollisimman läheltä kauppaa, jos niitä vaan saa. Marjoja, vihanneksia, juureksia ja leipää saa hyvin. Lisäksi meillä on paikallista hunajaa, jauhoja ja hiutaleita. Kivikylän Kotipalvaamon ja Saarioisten Huittisten tehtaatkin ovat ihan tässä vieressä", Ojala luettelee.

Aktiivinen kauppias välittää maatilojen kuulumisia myös kauppansa asiakkaille. Ojala vierailee mahdollisimman usein lähistöllä sijaitsevilla maatiloilla ja kuvaa videoita, jotka laittaa kauppansa Facebook-sivuille.

Sikatilallinen ja ruokakauppias samassa persoonassa on hyvin harvinaista. Kuinka 42-vuotiaalle maatilan kasvatille kävi näin?

Agronomiksi valmistuttuaan Ojala toimi reilut kymmenen vuotta päätoimisena maatalousyrittäjänä. Uuden yhdistelmäsikalan investointisuunnitelmat olivat pitkällä ja ympäristölupakin hankittu, kun hän alkoi pohtia, voisiko työelämässä tehdä jotain muutakin.

Kaupanteko oli kiinnostanut Ojalaa jo aikaisemmin. Hän soittikin Keskolle ja kysyi mahdollisuutta ryhtyä kauppiaaksi. Keskolla arvostettiin Ojalan kokemusta maatalousyrittäjänä, sillä yrittäjyyttä kauppiaana toimiminenkin on. Asiat etenivät nopeasti. Vuoden kauppiasharjoittelun ja etäopintojen jälkeen Ojala sai vastuulleen ensimmäisen K-Supermarketin Kokemäeltä.

Kuusi vuotta kauppiaana toiminut Ojala tykkää työstään todella paljon, sillä se on sopivan hektistä, vaihtelevaa ja päätöksiä saa tehdä joka päivä. Hän kuitenkin harmittelee, että ruokaketjun osapuolet syyttelevät toisiaan siitä, kuka nappaa kuluttajan ruokaeurosta suurimman siivun.

"Pitäisi mieluummin ajatella niin, että kukaan meistä ei pärjää ilman muita. Kuinka maatilan tuotteet saataisiin järkevästi kuluttajille, jos vähittäiskauppaa ei olisi? Täällä kaupassa taas ymmärrämme, että asemamme olisi paljon huonompi, jos Suomessa ei olisi maataloutta ja ruokateollisuutta", Ojala pohtii.

Hän myöntää, että välillä on harmittanut kolmen voimasanan verran, kun viljelijöiden etujärjestö syyttää kauppoja korkeista katteista ja maatalousyrittäjien ahdingosta.

"Sillä tavalla ei valitettavasti rakenneta toimivaa yhteistyötä eikä paranneta suomalaisen maatalouden kannattavuutta. Korona-aika sai ruokaketjun tekemään aikaisempaa tiiviimpää yhteistyötä ja selvisimme yhdessä hienosti. Asiakaspalautteenkin perusteella kuluttajat arvostivat sitä, että ruokaa riitti kaikille. Kiitosta on tullut myös kotiinkuljetuksista."

"Kauppiaana haluankin välittää asiakkaiden kiitoksen ruokateollisuudelle ja maataloustuottajille. Kaikkien hienon venymisen ansiosta saimme tavaraa hyllyihin uskomattomalla vauhdilla. Suomalainen ruokaketju osoitti voimansa kriisiaikana. Tästä onkin hyvä jatkaa yhdessä tekemistä ja miettiä uusia yhteistyön tapoja", Ojala kannustaa.

Lue lisää

Uutistausta: Elämäntapaviljelijä maatalouskomissaarina – kritiikki Wojciechowskia kohtaan kasvaa

Viljelijä kyllästyi täysin tienhoitoon: "Maksamme kiinteistöveroa, mitä sillä saamme? Emme ainakaan minkäänlaista tienhoitoa"

Tutkijat selvittivät ruuan toimitusketjujen selviämistä koronakriisissä: Ennustemallit ja historiaan pohjaavat toimintatavat menettivät merkityksensä, sen sijaan siirryttiin päivittäiseen suunnitteluun ja yhteydenpitoon

Elintarviketeollisuudelta jäänyt pois noin 150 miljoonan euron myynti ravintoloille