Suomalainen Maaseutu

Logistiikan pelattava urakoinnissa – Mika Vuorinen urakoi kahden puimurin taktiikalla

Logistiikka ja vastaanottokapasiteetti ovat ykkösasia, kun puimureilla urakoidaan oikein kunnolla, tiivistää jalasjärveläinen urakoitsija Mika Vuorinen.
Arto Takalampi
Jalasjärveläinen Koneurakointi Mika Vuorinen tekee tehokasta jälkeä rahtipuinneissa, kun Mika Vuorinen pui lohkoa Claasilla ja hänen isänsä Pekka Sampolla. Sampolla puidaan ensin nurkat ja sitten Claasin kaverina suoraa peltoa.

Kun Mika Vuorisen ja hänen isänsä Pekka Vuorisen ajamat puimurit Claas ja Sampo puivat rinnan tai vastakkain Tapio Kujalan kauralohkoa Kurikan Jalasjärvellä, näky on juhlava, mutta tehokas.

"Olemme tehneet tätä niin paljon ja pitkään yhdessä, että tämä menee jo rutiinilla. Isä aloitti sivutoimisen urakoinnin viljelyn sivussa 80-luvulla ja minä jatkoin samaa 2005 vuodesta lähtien."

"Sillä tiellä tässä ollaan, ja hyvinä vuosina käytiin urakoimassa viidellä koneella turvenevallakin", Koneurakointi Mika Vuorisen nimissä urakoiva Vuorinen sanoo.

Kahden kokeneen kuskin puimana valmista tulee nopeaan. Vuorisen mukaan kapasiteetiltaan erilaisten puimureiden välillä onkin tietty työnjako.

"Sampon 4,2-metrinen pöytä on kapeampi, joten sillä mennään isommilla lohkoilla tarvittaessa ensin nurkkia tai käydään yksittäisillä pikkulohkoilla. Kuuden metrin pöydällä ja tilavalla säiliöllään Claas on tehokkain isoilla lohkoilla suoraan ajoon", Vuorinen havainnollistaa.

Myös logistiikka ja kuivaus ovat kunnossa puinnista eteenpäin. Vuorinen on mukana Kujalan sekä niin ikään urakoivan jalasjärveläisen viljelijän Timo Rannan kanssa Koskuen Koneasema -urakointiyhtiössä. Vuorinen ja Ranta ovat mukana myös kuivuriyhtiö Koskue Grainissa.

Lisäksi miehillä on useita muitakin lähinnä maatalous- ja kuljetusurakointiyrityksiä, joita omistetaan kimpassa ja joilla urakoidaan ristiin. Kärrykapasiteettia löytyykin porukalta kuljetuksiin äkkiä 2 000 hehdon verran, lähtien kuorma-autosta pidemmille matkoille.

Logistiikka ja tehokkuus ovat lyönnissä porukalla myös kylvötöissä, sillä Koskuen Koneasemalla on 6-metrinen kylvölannoitin, 10-metrinen s-piikkiäes ja 8-metrinen tasausäes. Ranta vetää traktorillaan s-piikkiäestä, Kujala tasausäestä ja Vuorinen kylvää.

"Jokainen tekee koneellaan saman työvaiheen kaikkien pellolla vähän kuin liukuhihnalta. Järjestely on tehokas eikä kaikilla tarvitse olla kaikkia koneita", Kujala huomauttaa.

Vuorisella on Kurikan Jalasjärvellä lihasikala ja viljanviljelyä, ja suurin osa viljoista kiertääkin sikalan kautta.

Syksyisin hän keskittyy pitkälle puimiseen, kun puitavana on useita satoja hehtaareita sekä omia että rahtiviljoja. Kokonaisalasta noin kolmannes on omia ja loput rahtipuintia hyvin pitkälle vakiintuneelle asiakaskunnalle.

"Puimiseen riittää sikalan töistä aikaa, kun tytär auttelee siellä lomittajan kanssa. Omat vuosilomapäivät tulee pidettyä näin syksyllä puimurin kopissa", Vuorinen naurahtaa.

Vaikka korjuuala on iso, hän sanoo silti pystyvänsä helposti rytmittämään omat ja rahtipuinnit. Ydinsana järjestelyissä on jälleen logistiikka. Ylimääräiset, aikaa vievät siirtelyt jäävät pois, kun samalta alueelta kootaan yhteen mahdollisimman paljon puitavaa.

"Pyrimme lisäksi ajamaan niin paljon kuin mahdollista rinnalla ja ottamaan siitä kuormat, mikä säästää paljon aikaa. Joskus tuntuu, että neljäsosa ajasta menee kärryn vierellä kahvia juoden", hän heittää.

Tänä syksynä työjärjestelyjä helpotti, kun parilta tilalta päästiin puimaan tuoreviljaa heti rukiin jälkeen. Se tasaa ruuhkaa ja kuivaajan puollonkauloja.

Turvepitoisilla mailla syksyn vitsaus, jälkiversonta ei kiusaa kovinkaan pahoin, kun taas kovemmilla mailla vehnät kasvavat kahdessa kerroksessa ja sato näyttää heikolta.

"Ensimmäisissä omissa ohran puinneissani satotaso oli parempi kuin kohtuullinen. Alvari ja Arildi antoivat 5 600 kilon keskisadon ja kuivaajassa ne olivat 6–8 tuntia", hän sanoo.

Syyskuun 3. päivä Vuorinen oli puinut kolmanneksen syksyn urakastaan. Hän kyllä epäilee, että pui nyt vihantana olevaa myöhäistä ohraa vielä lokakuussa.

Nyt Vuorisen alla oleva Claas on tilan ensimmäinen Sampojen jälkeen. Hän toivoo, että Claasin huoltoa ja varaosapalvelua ei heikennettäisi edustusmuutoksen jälkeen alueella, jossa kanta on vahva.

"Sesonkiajan kiireessä nopeat varaosapalvelut ovat elintärkeät, samoin huolto, josta erikoiskiitos menee huoltoyrittäjä Petri Kriikkulalle", Vuorinen kiittelee.

Arto Takalampi
Tauko on paikalla puinnin jälkeen. Pekka (vas.) ja Mika Vuorinen puivat Tapio Kujalan pelolla luomukauraa, jota olivat kuorma-autolla hakemassa Kujalan kolme sukupolvea eli Tapio Kujala, hänen poikansa Kaapo oman puimurinsa kanssa sekä isänsä Rauno Kujala.
Lue lisää

Puinnit edelleen alle puolivälin, laatu alkaa heiketä ja pellot pehmetä

Epätasaisen tuleentumisen takia viljasta tavallista suurempi osa menee tuoreviljaksi tai murskataan

Silmä ja kosteusmittari pettävät jälkiversonutta ohraa puivan

Puimureita yhä useammalla syysviljapellolla; kevätviljojen jälkiversonta aiheuttaa ongelmia