Suomalainen Maaseutu

Oittisen tilan broilerit varttuvat aurinko- ja tuulisähköllä

Tilan tulos tehdään tuotanto-osaamisen lisäksi tarkalla kustannusten hallinnalla.
Markku Pulkkinen
Jussi Oittisen viimeisin investointi on oikealla näkyvän konehallin katolle asennettu aurinkovoimala, joka tuottaa 40 000–50 000 kilowattituntia sähköä vuodessa. Takana näkyvä tuulivoimala on pystytetty vuonna 2005. Viljankuivuri lämpiää hakkeella ja kauran kuorella.

Korkeuksiin kohoava tuulivoimala on Sastamalan Keikyässä sijaitsevan Oittisen broileritilan maamerkki. Käytettynä hankittu, 225 kilowatin tuulivoimala on pyörinyt tilalle jo 15 vuotta ja maksanut itsensä takaisin. Lähes 200 000 broilerin tilalla kuluu valtava määrä sähköä ilmastointiin ja valaistukseen.

"Pelkästään broilereiden kasvatuksessa kuluu noin 350 000 kilowattituntia sähköä vuodessa. Siksi haluan ottaa kaikki konstit käyttöön sähkölaskun pienentämiseksi", Oittisen Tila Oy:n omistaja Jussi Oittinen sanoo.

"Sähkönkäyttöhuippumme on kesällä, kun kanaloita jäähdytetään ilmastoinnin avulla. Tuulivoiman tuotanto on kesällä aika pientä ja siksi asensimme syyskuussa konehallin katolle 50 kilowattipeakin aurinkosähköjärjestelmän. Puolta pienempi aurinkovoimala asennettiin samaan aikaan tilakeskuksen piharakennuksen katolle."

Aurinko- ja tuulivoimalalla tila tuottaa jatkossa itse noin 250 000 kilowattituntia sähköä vuodessa. Aurinkoenergiainvestoinnin takaisinmaksuajaksi Oittinen laskee kahdeksan vuotta.

Myös kanaloiden lämmitykseen ja viljan kuivatukseen käytetään uusiutuvaa energiaa. Maatilan toisella kiinteistöllä on pellettilämpölaitos ja toisella hakelämpölaitos, jonka polttoaineena käytetään hakkeen lisäksi rehutehtaalta tulevaa kauran kuorta.

Yrittäjän kukkaron lisäksi uusiutuvan energian ratkaisuilla on vaikutusta broilerinlihan hiilijalanjälkeen, ja sitä kuluttajat seuraavat jatkossa yhä tarkemmin. Tällä hetkellä Oittisen tilalta vapautuu 2,4 kiloa hiilidioksidia yhtä broilerin elopainokiloa kohden.

Kariniemen-ketjuun kananpoikia tuottava Oittinen seuraa yrityksensä tuotantokustannuksia ja kannattavuutta laskentatradenomin tarkkuudella. Näin on tehtäväkin, sillä kolmen miljoonan euron liikevaihtoa tekevässä yrityksessä pienikin muutos jonkin tuotantopanoksen hinnassa vaikuttaa paljon tulokseen.

Suurin kuluerä ovat rehut. Täysrehun ja kananpojille syötettävän kokonaisen vehnän osuus muuttuvista kustannuksista on 63 prosenttia. Untuvikkojen osuus kustannuksista on neljännes, sähkön vain kolme prosenttia.

"Kannattavuus syntyy tuotanto-osaamisen lisäksi talousosaamisesta. Siksi pidän välttämättömänä seurata talouslukuja kuukausittain. Kannattavuus lasketaan jokaisesta kasvatuserästä ja jokaisesta kanalasta", Oittinen kertoo.

Talousasioissa Oittinen käyttää juttukumppanina tilitoimistoa ja OP-Satakunnan asiantuntijoita. Huittisissa sijaitsevan Econia-tilitoimiston kanssa Oittinen asioi kuukausittain.

"Olen vaihtanut lähes kaikki laskut verkkolaskuiksi, jotka vien itse kirjanpitoon. Tilitoimisto tarkastaa, että tiliöinnit menevät oikein ja laskee ja tilittää arvonlisäverot."

Kirjanpito-ohjelmana Oittisella ja tilitoimistolla on vielä tällä hetkellä Visman Nova, mutta se vaihtuu piakkoin Heeros-ohjelmistoon.

Pankin asiantuntijan tekemää tilinpäätösanalyysiä Oittinen pitää erittäin hyödyllisenä talouden seurannan välineenä. Pankki laskee kannattavuudelle tunnusluvut, joita voi vertailla aikaisempien vuosien tulokseen.

"On myös erittäin hyödyllistä, että pankin keräämän datan avulla omia tunnuslukuja voi verrata muihin saman toimialan yrityksiin. Vertailusta näkee, mitä parantamiskohteita itsellä on."

Marraskuun alussa Oittinen käy tilitoimiston kanssa läpi välitilinpäätöksen, jonka perusteella loppuvuoden ostoja suunnitellaan.

"Koneita en osta sen vuoksi, että tulos näyttää hyvältä. Kone- ja muut investoinnit tehdään pitkäjänteisen suunnitelman mukaisesti. Pyrin investoimaan joka vuosi poistojen verran. Ensi vuonna korjataan joidenkin kanaloiden ilmanvaihtojärjestelmiä ja asvaltoidaan tuotantopihoja."

Poistojen suuruudella Oittinen ei yleensä säädä tulosta, vaan poistot tehdään "lähtökohtaisesti aina maksimipoistoina”.

Lannoitteet ja puupelletit Oittinen ostaa halvimman hintakauden aikaan eli kesällä.

"Kassan hallinnalla on varmistettava, että tuotantopanosten hankintoihin on rahaa silloin, kun ostaminen on edullisinta. Pankkitilillä ei pidä myöskään makuuttaa rahaa, vaan hakea sille edes pientä tuottoa vähäriskisistä rahastoista", Oittinen linjaa.

Vaikka 13 vuotta broileriyritystään johtanut Oittinen puhuu paljon kustannusten hallinnasta, hän muistuttaa, että vähintään yhtä tärkeää ovat hyvät tuotantotulokset.

"Kasvatuksessa pitää tähdätä tavoitepainoon ja optimoida ruokinta mahdollisimman hyvän rehuhyötysuhteen saavuttamiseksi. Kasvuolosuhteet ilmanvaihdon, lämpötilan, veden saannin ja kuivikkeiden osalta on oltava optimaaliset", Oittinen tähdentää.

Jussi Oittisen talousvinkkejä

  • Varmista hyvät tuotantotulokset.
  • Hanki tuotantopanokset edullisimman hintakauden aikana.
  • Seuraa tuotannon kannattavuutta ja kassatilannetta säännöllisesti.
  • Käy kannattavuuden tunnusluvut läpi asiantuntijan kanssa.
  • Tee investoinnit, pienetkin, vain etukäteen mietityn suunnitelman mukaan.
  • Pyri investoimaan poistojen verran.
  • Älä makuuta rahaa tilillä, vaan hae sille tuottoa.
Lue lisää

Sähkön siirto naapureiden kesken helpottumassa — ongelmattomin esimerkki on aurinkopaneelikenttä

Vakavia virheitä aurinkosähkön tee se itse -asennuksissa – Tukes varoittaa: jätä asennus ammattilaisille

Aurinkovoima on moninkertaistunut muutamassa vuodessa – maatilat isossa osassa

Korona-ajan mukanaan tuoma remontti-into toi ikävän lieveilmiön: koteihin on kaupattu väärin mitoitettuja tai sopimattomia sähköjärjestelmiä – asiantuntija kertoo keinot, joilla voi välttyä mielipahalta