Suomalainen Maaseutu

Hiekkaparret vakuuttivat maatalousyrittäjän: "Ontuvia tai sorkkavaivaisia lehmiä ei ole oikeastaan lainkaan"

Vakkamäen tilalla Vihdissä on puolentoista vuoden kokemus hiekkaparsista. Odotukset ovat täyttyneet.
Markku Pulkkinen
Lehmät makaavat mielellään hiekkaparsissa. Makuulle meno ja nouseminen on helppoa. Niskaputken muoto ohjaa lehmän oikeaan paikkaan ja lanta putoaa käytävälle.

Maatalousyrittäjä ja eläinlääkäri Johanna Vakkamäki on saanut esitellä tiheästi hiekkaparsipihattoaan muille maitoyrittäjille. Ja mikäs on esitellessä, kun lehmien keskituotos on noussut vuodessa reilusta 10 000 kilosta 12 200 kiloon.

"Hiekkaparret ovat vastanneet täysin odotuksia. Olemme niihin todella tyytyväisiä. Ontuvia tai sorkkavaivaisia lehmiä ei ole oikeastaan lainkaan. Lehmien on helppo mennä makuulle ja ne makaavat huomattavasti enemmän kuin edellisessä navetassa. Hiekka tuo myös pitoa käytäville eikä liukastumisia juuri satu", Vakkamäki iloitsee.

Hyvästä parresta kertoo sekin, että lehmien kintereisiin kasvoivat karvat takaisin heti uuteen navettaan siirryttyä.

"Isompia haasteita lannan käsittelyn osalta ei ole ilmennyt. Lanta poistetaan navetasta raapoilla ja johdetaan ensin pienempään säiliöön, jonne hiekka putoaa. Nesteosa pumpataan sen jälkeen isompaan säiliöön. Puolentoista vuoden käytön jälkeen tyhjensimme ensimmäisen kerran hiekat pienemmästä säiliöstä."

Hiekkaa kuluu noin 15 litraa lehmää kohti päivässä, mikä tekee reilut viisi kuutiota vuodessa. Vakkamäki hiekoittaa parret traktorilla ja sivusta purkavalla kauhalla kerran viikossa. Työhön kuluu kolmisen tuntia.

Olosuhteet ovat helmikuussa 2019 valmistuneessa kahden robotin pihatossa parsien lisäksi muutenkin kohdallaan. Luonnollinen ilmanvaihto toimii hyvin ja katossa on lisäksi 12 viilennyspuhallinta. Lauhana viime talvena verhoseiniä ei tarvinnut juurikaan nostaa.

Hyvistä oloista kertoo Vakkamäen mukaan myös poistoprosentin pienuus. Vaikka karja on laajentamisen vuoksi nuorta ja ensikoiden osuus 30 prosenttia, on poikimakertoja keskimäärin 2,7. Kaikki uudet lehmät on kasvatettu tilan omasta karjasta.

Johanna Vakkamäki tietää toisen ammattinsakin kautta, että vain hyvinvoivista eläimistä syntyy maitotilan hyvä tulos ja kannattavuus. Lehmille järjestyi loppukesästä ulkoilumahdollisuus, kun pihaton ympäristö ja kulkureitit laitumelle saatiin turvallisiksi.

"Ainakin toistaiseksi meillä on vain terapialaidun, jossa on hehtaari tavallista ja toinen hehtaari metsäistä laidunta. Navetasta on jatkossa kesäisin vapaa pääsy terapialaitumille säiden salliessa. Umpilehmät ja hiehot laiduntavat isommalla laitumella. Tulevaisuudessa tavoitteena on pitää navetan portit auki myös talvisin, kunhan maassa on kunnon lumipeite tai sää on muuten ulkoiluun sopiva."

Isompaa laidunnusta tilalla ei suunnitella. Vakkamäki perustelee tätä ruokinnalla.

"Ruokinta on yritettävä pitää koko ajan samanlaisena, jotta eläimet pysyvät terveinä ja tuottavat hyvin. Tämä onnistuu parhaiten, kun ape tarjoillaan sisälle. Tasapainoinen ruokinta on hvyin tärkeä eläinten terveyteen vaikuttava tekijä", Vakkamäki perustelee.

"Lehmille näyttää hyvin riittävän, että ne pääsevät vapaasti ulos. Navetan porttien avautuessa lehmät juoksevat laitumet ympäri ja suurin osa palaa aika nopeasti takaisin navettaan. Ruokinnan lisäksi navetan muutkin olosuhteet varsinkin kesäkuumalla ovat eläimille ulkoilmaa miellyttävämmät."

Vakkamäen tilan investoinnit eivät loppuneet kahteen robottiin ja 162 lypsylehmäpaikkaan. Kolmas robotti asennetaan navettaan vielä tämän vuoden puolella.

Vanha navetta laitettiin viime vuonna uuteen uskoon poikimista odottaville lehmille, vasikoille ja alle vuoden ikäisille hiehoille. Seuraava investointi on hiehopihatto vanhan ja uuden navetan väliin, mutta sen aikataulua ei ole vielä päätetty.

Eläinten hyvinvointiin liittyviä investointeja Johanna Vakkamäki perustelee myös työajan säästöllä, sillä sairaisiin eläimiin kuluu paljon työaikaa.

Markku Pulkkinen
Hyvä- ja tasalaatuinen, riittävästi kuitua sisältävä ape on Johanna Vakkamäen mukaan eläinten terveyden peruskivi. Ape jaetaan kerran päivässä ja automaattinen rehunsiirtäjä huolehtii sen lehmien ulottuville.
Lue lisää

Maidontuottaja Mika Kaappola teki konehallista pihaton – lopputulos yllätti myönteisesti

Kavanderit tuottavat maitoa yksinkertaisilla ratkaisuilla – karjassa valtikka on siirtynyt ayrshireltä holsteinille

Saksalaisilla lypsykarjatiloilla haasteena työvoima: "Milloin tahansa joku työntekijä saattaa häipyä kahvitunnilla muualle töihin"

Vasikka­pulaan on ratkaisu