Suomalainen Maaseutu

"Ostin moton, vaikka vähän hirvitti" – palkkatyö vaihtui vaivihkaa yrittäjyyteen, kun polte metsätöihin vei voiton

Jurvalainen Jussi Rintamäki on kesät peltotöissä ja talvet kuluvat pikkuharvesterin kanssa harvennuksilla.
Arto Takalampi
Jurvalainen maa- ja metsätalousyrittäjä Jussi Rintamäki hakkaa ensi- ja pääosin kakkosharvennuksetkin omalla, käytettynä ostamallaan motolla. Itse hakatussa ja ajetussa ensiharvennuksessa on hänen mielestään tärkeintä, että puusto jää juuri sellaiseksi kuin sen haluaa.

Metsänhoidonneuvojana työskennellyt jurvalainen Jussi Rintamäki siirtyi vaiheittain kokonaan maa- ja metsätalousyrittäjäksi. Metsiensä hoito- ja hakkuutöihin hän satsaa täysillä ja apuna hakkuutyössä on Sampon pikkuharvesteri.

Jussi Rintamäelle oli ollut jo pitkään päivänselvää, että hän jatkaa aikanaan kotitilaansa Kurikassa Jurvan Niemenkylässä. Sukupolvenvaihdos tilalla tehtiin vuonna 2013.

"Alun perin ajatuksena oli, että tila jää metsätilaksi ja maata ehtisin viljelemään sivutoimisesti palkkatyön ohessa. Metsät olivat sellaisessa vaiheessa, että ne antaisivat taimikonhoidossa ja harvennuksissa vuoden viivästyksen anteeksi", hän kertaa.

Rintamäki hankki pikkuhiljaa lisää metsätiloja, mutta sai vuokrattua ja ostettua samalla lisää myös peltoa, joten viljeltävä ala ja työmääräkin kasvoivat.

Hän alkoikin tehdä nelipäiväistä, välillä jopa kolmipäiväistä työviikkoa. Kun perhe kasvoi, viikot palkkatöissä ja viikonloput metsässä ei ollut perheen kannalta hyvä ratkaisu, joten oli oikea aika tehdä valinta.

"Molempia ei voi tehdä yhtä aikaa täysillä. Polte metsään oli kova ja sitä halusin esisijaisesti tehdä. Testasinkin välillä puoli vuotta, pärjäisikö palkanmaksun katkettua maa- ja metsätalouden yhdistelmällä."

"Huomasin, että pärjäisi. Lopullisen ratkaisun tein viime joulukuussa jäämällä kokonaan pois metsänhoitoyhdistyksestä", Rintamäki sanoo.

Metsätilaan satsaamiselle hänellä oli parikin vahvaa syytä. Rintamäki oli hankkinut jo viitisen vuotta aikaisemmin käytetyn Sampon hakkuukoneen, jolla poltteli päästä tekemään vakituisemmin harvennuksia.

Lisäksi Rintamäen isä Aarre on ollut aina kova metsämies. Hän on edelleen lähes aina Rintamäen mukana metsässä sahaamassa tai ajamassa puut traktorilla ja metsäperäkärryllä Rintamäen moton jäljessä.

"On erittäin hienoa, kun saan vielä tehdä töitä metsässä yhdessä isän kanssa."

Sampon moton Rintamäki hankki puolivahingossa. Yhdistykselle hakannut koneyrittäjä oli vaihtamassa uutta konetta ja kysyi ohimennen Rintamäeltä, ei tätä kiinnostaisi ostaa motoa hakkuutöitä helpottamaan.

"Ostin, vaikka vähän hirvitti, oppiiko sitä ajamaan. Aiempaan kokemusta kouran käsittelystä tai moton korjaamisesta ei ollut. Aluksi se olikin epävarmaa ja välillä vaurioitin jätettäviä puita, mikä harmitti paljon."

"Mutta tekemällä oppi ja mottien myötä taito karttui. Harvennuksessa poistettavien puiden valinta oli luonnollisesti helppoa rutiinia", hän sanoo.

Arto Takalampi
Rintamäki teettää uudisaloille aina kun mahdollista penkkateitä myöhempää taimikonhoito- ja hakkuutöiden vaatimaa ajoa varten. Talvella ne voi polkea polanneteiksi, mikä avittaa talvileimikoiden myyntiä ja helpottaa talvikuljetuksia.

Rintamäki on alkusyksyyn asti peltotöissä ja käynnistää moton vasta marraskuussa. Kesäaikaan hän tekee vain raivaussahahommia eli taimikon varhaisperkausta ja taimikonhoitoa.

"Risusavottaa pitäisi ja haluaisin tehdä enemmän varsinkin kantatilan metsissä. Usein etusijalle menee kuitenkin uusien palstojen laittaminen heti kuntoon", hän myöntää.

Rintamäki tekee ensiharvennukset ja kakkosharvennuksetkin motolla, joskin järeämmässä puustossa tehot eivät meinaa riittää. Päätehakkuut hän teettää suosiolla pystykaupalla.

Hinnallisesti myös harvennushakkuut voisi hänen mukaansa myydä pystyyn, joskin veroetu kallistaa valinnan hankinnan puolelle. Tärkeimpänä syynä itse tehtyyn harvennukseen hän pitää työn jälkeä.

"Itse voi laittaa palstan juuri sellaiseksi kuin haluaa. Pystykaupoissa harvennukset vedetään usein lakirajalle, kun itse jätän puuston tuulenkaatovaran verran tiheämmäksi."

Rintamäki teki tänä syksynä ensimmäisen hankintakaupan energiapuusta, sillä kuidun ja energiapuun hinnat alkavat olla niin lähellä toisiaan. Hänen tapanaan on hakata ensiharvennuskohteella joko energiapuuta, jos seassa on paljon ohutta lehtipuuraippaa, tai kuitua ja tukkia, jos selkeällä harvennuskohteella on isompaa puuta.

"On yksinkertaista lyödä puut yhteen kasaan ja ajaa ne kerralla pois kuin käydä poimimassa kaksia kasoja, hän havainnollistaa."

Arto Takalampi
Oman metsätalouden lisäksi Rintamäki käy pienimuotoista puukauppaa ostamalla ja korjaamalla tuulenkaatoja. Lisäksi hänellä tekee jonkin verran klapikauppaa ja käy tekemässä metsäpalstojen arviointeja eri toimeksiannoista. Isä Aarne Rintamäki on tiiviisti mukana.

Lue lisää

Kymppitonnilla luksuskämppä metsän reunaan? Maastokäyttöön sopivat asuntovaunut vertailussa

Jussi Ryhänen raivaa työkseen metsää yhdyskuntarakentamisen tieltä – "Teen töitä lähinnä kaupungeissa, taajamissa ja teiden varsilla"

Aarre: Metsäpalstat Savossa ovat uutisankkuri Matti Röngälle suuri nautinto: "En tule niistä suuria kantotilejä kuittaamaan"

Metsätöissä ollut 74-vuotias mies kuoli Lapinlahdella – jäi kaatuneen puun alle