Suomalainen Maaseutu

Vastoinkäymiset opettivat, että tärkeintä on keskittyä olennaiseen – "Onnistumisen eteen tarvitaan jatkuvaa huolellisuutta ja seuranta"

Markku ja Mika Brandt ovat kehittäneet maidontuotantotilaansa tasaisen varmasti ja luoneet toiminnan ympärille työtä helpottavia ratkaisuja.
Anne Anttila
Asialliselle maatilakorjaamolle on edelleen käyttöä, vaikka huoltohommat ja urakointi on jäänyt, Markku ja Mika Brandt toteavat.

Toholampiset Markku ja Mika Brandt ovat isännöineet kotitilaansa maatalousyhtymän nimissä vuodesta 2000 lähtien. Ennen lopullista sukupolvenvaihdosta veljekset työskentelivät seitsemän vuoden ajan niin sanotussa perheyhtymässä.

"Äidin kuoltua perustimme maatalousyhtymän, jossa olivat mukana myös isä ja sisko. Näin saimme pidettyä hommat kasassa, lehmät lypsettyä ja tilan muutenkin toimintakuntoisena", veljekset kertovat.

Vahvaa yhteistyötä tarvittiin jatkossakin, sillä vain vuosi tilan emännän kuolemasta Markku joutui vakavaan työtapaturmaan.

"Oikea käteni puristui viljasiilon ruuviin sillä seurauksella, että käsi jouduttiin kyynärvarren kohdalta amputoimaan."

"Elämä pysähtyi ja myös maamiehen hommat jäivät hetkiseksi aikaa tauolle. Yksikätisenä oli keksittävä muuta puuhaa, joten innostuin opiskelemaan koneinsinööriksi. Taustalla oli metallisepän koulutus ja vahva kiinnostus koneisiin, joten insinöörikoulutus oli hyvin luontainen siirtymä seuraavaan elämänvaiheeseen", Markku Brandt kertoo.

Perheen tukemana Markku palasi takaisin kotitilansa töihin.

"Tila oli kuitenkin sen verran vaatimaton, että toimeentulo oli hankittava useammasta eri lähteestä. Maidontuotannon ohella pyöritimme myös maatilakorjaamoa ja siinä sivussa harjoitimme pienimuotoista urakointia."

"Toimintojen hajauttaminen löi kuitenkin samalla jarrua itse maidontuotannon kehittämiselle. Niinpä teimme tarvittavan korjausliikkeen ja keskitimme voimavaramme navettapuolelle. Lypsyssä oli tuolloin 22 lehmää."

Vuonna 2010 Markku ja Mika laajensivat vanhaa parsinavettaa ja kasvattivat maidontuotantoa. Tämän myötä lypsävien määrä nousi kolmeenkymmeneen ja hiehoille saatiin lisää tilaa.

"Laajennus toimi hyvänä johtotähtenä tulevaan, sillä suunnitelmissa oli kokonaan uuden navetan rakentaminen. Ajatus robottipihatosta kypsyi kuitenkin pikkuhiljaa, sillä ennen lopullista päätöstä oli kehitettävä karjaa ja lisättävä peltoalaa."

Anne Anttila
Tilan energiakorjattu maitotuotos, EKM-tuotos on tällä hetkellä reilut 12 600 kiloa.

Robottilypsyyn siirryttiin vuonna 2015, kun pihattonavetta valmistui. Alunperin veljekset suunnittelivat robotin sijaan lypsyasemaa, mutta päätyivät lopulta yhden robotin yksikköön.

"Robottilypsyyn siirtyminen hieman hirvitti, sillä emme ole koskaan olleet tekniikan suhteen etulinjan miehiä. Mutta nyt ollaan menossa mukana. Viiden vuoden aikana navettaa on automatisoitu monin eri tavoin. Olemme hankkineet muun muassa kuivituskoneen, rehunsiirtäjän ja lietteen automaattinen separointikin on aloitettu hiljattain", Markku ja Mika Brandt kertovat.

Veljekset ovat tehneet kannattavuuslaskelmia myös toisesta robotista.

"Tällä hetkellä luvut eivät puolla laajennusta, joten tehostamme toimintoja näiden seinien sisällä. Vaikka eläinaines on hyvä ja tuotoksetkin kohdillaan, niin aina löytyy parantamisen varaa. Jalostuksen keskiössä on ennen kaikkea jalat, sillä elämä pihatossa vaatii kestävyyttä."

Pihaton tilat, olosuhteet ja toimintamalli ovat veljesten mukaan suoraan yhteydessä eläinten hyvinvointiin ja sitä kautta tuotoksiin. Tilan EKM-tuotos on tällä hetkellä reilut 12 600 kiloa.

"Laatu ei synny yhdessä yössä, eikä ilman työtä ja tuuria. Onnistumisen eteen tarvitaan jatkuvaa huolellisuutta ja seurantaa. Ongelmiin ja epäkohtiin tulee puuttua heti, joten oma kokemuspohja on tämän työn tärkein tien viitoittaja."

Anne Anttila
Brandtin veljekset, Mika (vas.) ja Markku sanovat siirtymisen parsinavetasta pihattoon antaneen uutta intoa maidontuotantoon.

Lue lisää

Maitosuomen tuottajille suunnitteilla sopimusmäärien hakukierros: "Koko ajan tapahtuu sukupolvenvaihdoksia ja tilakauppoja, ja sopimusmäärien täytyy elää niiden mukana"

Arvaatko, mitkä ovat Suomen neljä suurinta maitopitäjää? Vinkki: Kaikkien nimet alkavat K-kirjaimella

"Maidontuotannossa tarvitaan näkemystä, kokemusta ja rohkeutta poiketa jopa totutuista tavoista"

Närväset kulkevat vastavirtaan ja vaihtoivat emolehmät maitoon – "Saatoimme hyvinkin olla viimeinen uusi tila, joka pääsi mukaan ennen Valion sopimustuotantoa"