Suomalainen Maaseutu

Traktorin koko kasvaa ripeästi – jokaista alle sadan hevosvoiman traktoria kohti myytiin viime vuonna yhdeksän yli 200-hevosvoimaista

Kevään pelot traktorimarkkinoiden romahduksesta hälvenivät nopeasti, mutta komponenttien saatavuus hillitsi traktorikaupan elpymistä. Syksyn menekki oli vilkkainta viiteen vuoteen.
Jarno Mela
Koronavuodesta tuli paljon pelättyä parempi traktorikaupassa.

Korona sekoitti traktorikaupan rytmin viime vuonna, mutta myyntimääriin epidemia vaikutti todennäköisesti vain vähän. Kevään rekisteröinnit jäivät vaatimattomiksi osin kokoonpanotehtaiden sulkujen takia, mutta kesäkuusta lähtien kauppa kävi vilkkaasti.

Viime vuonna ensirekisteröitiin Traficomin tilaston perusteella 1 394 maataloustraktoria, mikä on 22 traktoria vähemmän kuin edellisvuonna. Vuoden kaksijakoisuutta kuvaa se, että ensimmäisellä ja toisella vuosipuoliskolla rekisteröitiin lähes yhtä monta konetta, kun normaalisti heinä-joulukuun osuus jää 40 prosenttiin.

Syksyn myynti vastaa tasaisen vauhdin taulukolla lähes 1 700 traktorikauppaa ja vilkasta on ollut vuodenvaihteen jälkeen. Tammikuun kahden ensimmäisen viikon aikana rekisteriin meni 116 maataloustraktoria, etupäässä Valtroja ja Fendtejä.

Koko vuoden listalla Valtra on kärjessä 47,8 prosentin markkinaosuudella, vaikka kotimaisen traktorin markkinaosuus notkahti yli 7 prosenttiyksikköä. Wihurille siirtynyt John Deere piti vaivatta kakkospaikkansa ennen Massey-Fergusonia ja New Hollandia.

Hankkija laittoi hihat heilumaan uuden Claas-edustuksen kanssa ja Claas nousi viime vuoden tilastossa viidenneksi ohi Fendtin. Rekisteriin meni sata Claasia, mikä on 73 enemmän kuin edellisvuonna. Fendtilläkin voidaan olla tyytyväisiä, sillä myynti kasvoi, vaikka traktoreiden kokonaismarkkinat supistuivat.

John Deeren ja Claasin vaihtoivat myyntikanavaa virallisesti keväällä. Toisen vuosipuoliskon menekki antaa osviittaa siitä, miten edustusmuutokset heilauttavat markkinoita ja markkinaosuuksia.

Vuoden jälkipuoliskolla Valtra oli tutusti ykkösenä ja John Deere piti täpärästi kakkospaikkansa ennen tasatahtia tulevia Claasia ja Massey-Fergusonia. Deerejä rekisteröitiin heinäkuun alun jälkeen 69 ja kahta kilpakumppania 64 kappaletta. New Holland jäi 44 ja Fendt 34 rekisteröintiin heinä-joulukuussa.

Traktorien koko jatkoi rivakkaa kasvua viime vuonna. Keskiteho nousi kuudella hevosvoimalla edellisvuodesta 184 hevosvoimaan.

Yli 200 hevosvoiman traktoreita on pian puolet kaikista maataloustraktoreista. Viime vuonna niiden osuus oli 49 prosenttia kokonaismyynnistä. Vuotta aiemmin yli 200-hevosvoimaisia myytiin 50 vähemmän kuin 2020.

Alle sadan hevosvoiman traktorit alkavat hävitä markkinoilta. Viime vuonna alle 70 kilowatin tehoisten traktoreita myytiin 75, kymmenen vähemmän kuin vuotta aiemmin. Markkinoiden muuttumisesta kertoo se, että kaikissa kokoluokissa 200 hevosvoimaan saakka menekki väheni ja vasta sitä suurempien traktoreiden myynti kasvoi.

Vaikka kappalemääräisesti traktoreita myyntiin hieman edellisvuotista vähemmän, hevosvoimina mitaten markkina kasvoi aavistuksen.

Jukka Pasonen

Ruotsissa traktorikauppa on supistunut Suomen tavoin 2010-luvulla, mutta lasku on ollut Suomea hillitympää. Viime vuonna rekisteröitiin 2 595 maataloustraktoria, 1 200 enemmän kuin Suomessa, ATL-lehden kokoamista tiedoista selviää.

John Deere on vahvistanut asemiaan naapurimaassa ja on selkeä markkinajohtaja 23 prosentin markkinaosuudella. Valtra piti täpärästi kakkospaikkansa ennen vahvasti edennyttä Massey-Fergusonia.

Maataloustraktorin määrittelyssä on pientä eroa Suomen ja Ruotsin välillä. Suomessa maataloustraktoriksi luokitellaan yli 35 kilowatin ja omapainoltaan yli 1 800 kilon traktorit, kun naapurimaassa katsotaan vain omapainoa ja raja on 3 000 kiloa.

Jos Suomessa käytettäisiin samaa rajausta maataloustraktoreille kuin Ruotsissa, tämän vuoden 1 394 rekisteröintiä kutistuisi 40:llä. Esimerkiksi kaikki Kubotat ja Lovolit jäisivät silloin listan ulkopuolelle. Toisaalta New Hollandin ja John Deeren kiinteistötraktorit mahtuvat nyt Suomen tilastoon, mutta eivät Ruotsin.

Jukka Pasonen

Lue lisää

Viime talvena jääneitä leimikoita on nyt päästy korjaamaan

"Halpa hinta on huonoin kilpailuvaltti", varoittaa yrityskonsultti urakoitsijoita

Rajalan lehmät lypsävät lähes 14 000 litraa – kiitokset kuuluvat myös edelliselle sukupolvelle: "Eläinainespohja oli todella hyvä"

Tässä navetassa ei ole yhtään hukkaneliötä: "Kolmeen kuukauteen puristettu rakennusprojekti ei olisi ollut mahdollista ilman hyvää suunnittelua"