Suomalainen Maaseutu

Metsävelhot hyppäsi uuteen - ostaa energiapuuta pystykaupalla

Yrittäjien mukaan menetelmä on vaivaton metsänomistajalle. Jokainen leimikko tarkastetaan ja tehdään tarjous. Jos tarjous etenee kaupan tekoon, siitä tehdään kauppakirja.
Visa Vilkuna
Jani Kauton (vas.) ja Samu Petteri Ulmasen Metsävelhot pyrkii erottumaan massasta hakkuutyön laadulla ja uudenlaisella ajattelumallilla.

Yrittäjät Samu-Petteri Ulmanen ja Jani Kautto huomasivat muutama vuosi sitten, että Keski-Suomen seudulla oli kysyntää harvennushakkuuketjulle.

Yhdessä perustettu Metsävelhot aloitti yhdellä korjuuketjulla ja yhden palkatun kuljettajan voimin. Hakkuu tehtiin aluksi aliurakoitsijana, mutta työmäärän vähyys sai miehet pian miettimään muita vaihtoehtoja.

Reilu vuosi sitten yrittäjät ottivat rohkean askeleen ja alkoivat ostaa aines- ja energiapuuleimikoita pystykaupalla.

Metsänomistajalle menetelmä on vaivaton, sillä Ulmanen ja Kautto tarkistavat jokaisen leimikon, tekevät tarjouksen ja jos tarjous etenee kaupan tekoon luonnollisesti myös kauppakirjan.

Työn valmistuttua asiakkaan kanssa käydään työsuoritus läpi ja tarkastetaan mittaustodistukset ja tilityskoosteet. Sen jälkeen paperisota siirtyy kirjanpitoalan ammattilaisten hoidettavaksi.

Metsänomistaja saa kaikki tarvittavat tiedot ja tilitykset ajallaan. Myös viranomaisten vaatimat ilmoitukset hoidetaan metsänomistajan puolesta.

Metsävelhoilla on sopimus energiapuun toimituksesta L&T Biowatin kanssa noin 70 kilometrin säteellä Jyväskylästä.

Samalle alueelle on allekirjoitettu muutama kuukausi takaperin korjuusopimus Biowatin kanssa. Tukkien ja kuitupuiden kanssa käydään kauppaa usean yhteistyökumppanin kanssa.

Metsävelhon energiapuuleimikoiden keskikoko on ollut 8–10 hehtaaria ja hehtaarilta kertyy puuta 50–80 kiintomottia.

Kohtalaisen hyvä kuutiomäärä johtuu siitä, että puu otetaan mahdollisimman tarkasti talteen, Ulmanen ja Kautto toteavat.

Metsävelhojen puunhankinta on kasvanut ja on noin 70 prosenttia yrityksen hakkuusuoritteesta. Loppu on nuoren metsän kunnostuksia ja järeämpiä harvennuksia.

Metsävelhoilla on palkkalistoillaan seitsemän koneenkuljettajaa. Kahdessa koneketjussa on kaksi käytettynä hankittua John Deeren 1170 E -hakkuukonetta ja kaksi niin ikään käytettynä hankittua Deeren 1110 D ajokonetta.

Identtiset ketjut ovat huoltojen ja kuljettajien kannalta erinomainen ratkaisu. yrittäjät toteavat.

Hakkuukoneet liikkuvat kahdessa vuorossa ja ajokoneet tekevät 1,5 vuoroa.

Ulmanen ja Kautto ovat saaneet myönteistä palautetta sekä kuljettajilta että metsänomistajilta siitä, että he ovat itse mukana hakkuutyössä.

"Kun olemme mukana, metsänomistaja kokee saavansa yrittäjiltä henkilökohtaista palvelua ja kuskit puolestaan tuntevat kuuluvansa yhteen ja samaan tiimiin."

Visa Vilkuna
Tiheä metsä, pöllyävä lumi ja hämärä laittavat motokuskin ammattitaidon koetukselle.

Kautto ja Ulmanen olivat yli kymmenen vuotta metsäkoneen kuljettajina ennen yrittäjiksi ryhtymistä.

"Hakkuutyön laatu on pidettävä huipussaan. Sitä ei takaa uudet koneet, isot yritykset eivätkä suuret korjuumäärät. Riittävä leimikoiden varanto, korjuun oikea ajankohta keliolosuhteet huomioiden sekä halu tehdä työ hyvin ovat avainasemassa", Kautto ja Ulmanen kertovat

"Työn laatu lähtee ammattitaitoisesta kuljettajasta ja hänen asenteestaan", Ulmanen perustelee.

"Menestyvässä metsäkoneurakoinnissa pitää pystyä olemaan askeleen tai pari edellä vallitsevaa toimintatapaa. Uutta pitää kehitellä kaiken aikaa ja rohkeita kokeiluja on uskallettava tehdä. Liiallinen turvautuminen olemassa oleviin rutiineihin hidastaa alan kehitystä."

"On muistettava, että pienempien yritysten väheneminen todennäköisesti vähentää luovan ajattelun tuloksena syntyviä uusia toimintatapoja."

"Haluamme tarjota yhteistyökumppaneidemme kanssa asiakkaille palvelua, jossa näkyy laatu, toimitusvarmuus ja uudenlaiset ajatukset", Ulmanen ja Kautto linjaavat.

Visa Vilkuna
Keski-Suomessa urakoiva Metsävelhot on perustettu vuonna 2018.
Lue lisää

Itäsuomalainen hakeyrittäjä ihmettelee kokopuuhakkeen tuontia Venäjältä – lähiseudun metsissä riittäisi energiapuuta

Yli puolet Okran kentästä on varattu - ilman varmuutta järjestämisestä

Kalkituskausi etenee rivakasti lännessä, idässä odotellaan peltojen routaantumista

Nuoret ja isot tilat aikovat investoida hanakasti lähivuosina