Suomalainen Maaseutu

Hirsitalotehtaan jätepölkyistä tehty kuivike lämmittää isoja ja pieniä eläimiä

1990-luvulla turkistarhaus oli nahoituspurun kautta merkittävä liitännäinen Epiran yritystoiminnassa. Nyt huomio kiinnittyy kuivikkeiden kautta lemmikkeihin.
Petteri Kivimäki
Epira valmistaa eläinkuivikkeita hirsitaloyhtiön ylijäämäpuusta. Seuraavaksi investoidaan linjastoon, jossa tehdään kuivikkeita pieneläimille kuten jyrsijöille ja matelijoille, kehityspäällikkö Ahti Lehtomäki ja toimitusjohtaja Petri Mustamäki kertovat.

Karstulan Humpilla toimiva Epira perustettiin vuonna 1987 samalla Puulaakson teollisuusalueella toimivan hirsitalovalmistaja Honkarakenteen kainaloon.

”Epiran perusti Arvo Saarelainen, joka on myös yksi Honkarakenteen perustajaveljeksistä. Hän piti silloin 1980-luvulla mottonaan, että kaikki raaka-aine mikä ostetaan, on hyödynnettävä eikä mitään saa laittaa hukkaan”, Epiran kehityspäällikkö Ahti Lehtomäki kertoo.

Epira alkoi hyödyntää Honkarakenteen ylijäämätavaraa, kuten laudanpätkiä ja hirrenpätkiä. Hirrenpätkistä syntyi muun muassa jätkänkynttilöitä ja laudanpätkistä pihalaattoja.

1990-luvun taitteessa yrityksessä aloitettiin kutterin paalaus ja lastuvillan teko.

”90-luvun alussa turkistarhojen määrä lisääntyi Suomessa voimakkaasti. Epira alkoi valmistaa myös tarhoilla käytettävää säkitettävää nahoituspurua”, Lehtomäki sanoo.

Nahoituspurua käytettiin rasvan poistossa valtavia määriä.

”Vielä 90-luvulla turkistarhaus oli nahoituspurun kautta merkittävä liitännäinen yritystoiminnassamme, mutta kun tarhojen määrä on vähentynyt Suomessa, myös sen merkitys on pienentynyt”, Lehtomäki toteaa.

2000-luvulle tultaessa Epira laajensi toimialaansa mainostuotteisiin.

”Puupohjaisten mainostuotteiden ja liikelahjojen tuotekehitystä, myyntiä ja markkinointia tehtiin enimmäkseen Honkarakenteen tarpeisiin. Myös Firskars oli iso asiakas vuosituhannen vaihteessa. Täällä suunniteltiin viinilaatikoita, juustolaatikoita sekä lahjalaatikoita kirveille ja puukoille”, Epiran toimitusjohtaja Petri Mustamäki kertoo.

”Tyypillinen liikelahja oli viinipullo Epiran valmistamassa puulaatikossa, jossa on puusta tehtyä lastuvillaa.”

Pirjo Ruuska lunasti jalostamiskoneet vuonna 2010 Honkarakenteelta Epiralle.

”Silloin alettiin kehittää uudenlaista tuotantolinjastoa. Samalla lähdettiin voimakkaasti panostamaan tuotekehitystyöhön. Kun tuotanto ja tuotekehitys ovat samoissa käsissä, kehittyy yritys haluttuun suuntaan”, Mustamäki sanoo.

2010-luvun alun tuotekehitystyöstä valmiiksi tuotteiksi jalostui muun muassa homehtumattomasta puukuituvillasta koirille valmistettu Ruti-Rex -kopinpehmike.

”Kyseessä on kierrätettävä tuote, joka pitää koiran päkiät kunnossa ja eläimen hyvältä tuoksuvana. Kopinpehmikettä viedään muihin Pohjoismaihin ja Baltiaan. Myös muiden tuotteiden vienti on lisääntynyt lupaavasti”, toimitusjohtaja toteaa..

Edellisen vuosikymmenen puolivälissä Epira oli kehittänyt tuotevalikoimaansa imukykyisen turvekutterin, jota kysytään edelleen.

Mustamäki siirtyi yrityksen johtoon viime vuonna.

”Vuonna 2021 suurin osa liikevaihdostamme kertyy lemmikki- ja tuotantoeläinten kuivikkeista sekä erilaisita puupartikkeleista teollisuudelle. Asiakkainamme on runsaasti navettoja ja talleja sekä yrityksiä ympäri Suomen”, kehityspäällikkö Lehtomäki toteaa.

”Lemmikkieläinpuoli kasvaa. Suomessa on lemmikkejä enemmän kuin koskaan ennen.”

Petteri Kivimäki
Lastuvillahöylä höylää määrämittaan sahatusta pöllistä noin paalillisen villaa, jota käytetään konjakkipullon pedistä rekikoiran kopin sisustukseen.

Seuraavaksi kaavaillaan uutta linjastoa, jossa tehdään kuivikkeita pienlemmikeille, kuten jyrsijöille ja matelijoille.

”Valmistamme hyvin pieniä pakkauksia, jotka on räätälöity kaupunkiasuntojen tarpeisiin”, Lehtomäki sanoo.

Valmistettaviin tuotteisiin lukeutuvat muun muassa lastuvilla ja biokomposiitit.

Epiran tuotevalikoima on kehittynyt paljon vuosikymmenten aikana.

Yrityksen perusperiaate on kuitenkin säilynyt ennallaan. Tuotteita kehitetään asiakkaan tarpeisiin.

”Käytämme kotimaista, kierrätettävää ja ekologista lähipuuta. Tiedämme, mistä metsästä puu on peräisin. Suurin osa puusta tulee Keski-Suomesta ja kaikki raakapuu saadaan oman kunnan alueelta”, Mustamäki kertoo.

Kutteripurua käytetään vuodessa kymmeniätuhansia kuutioita. Massiivipuuta kuluu noin tuhat kuutiota ja sahatavaraa saman verran.

”Kiertotalous on päivän sana, ja puusta on moneksi. Olemme vasta tämän tien alussa”, Mustamäki sanoo.

Petteri Kivimäki
Jätepölkystä syntyy noin paalillinen villaa. Kari Kotanen paalittaa lastuvillaa Epiran Ahti Lehtomäen (vas.) ja Petri Mustamäen seuratessa.

Lue lisää

Pölyävä ja kostea koppikuivike ei tee hyvää jahtikoiran hajuaistille

Yli puolet Okran kentästä on varattu - ilman varmuutta järjestämisestä

Kalkituskausi etenee rivakasti lännessä, idässä odotellaan peltojen routaantumista

Nuoret ja isot tilat aikovat investoida hanakasti lähivuosina