Suomalainen Maaseutu

Siementarkastajat saivat ympäri vuoden vaaleana hohtavan huopakaton

Titaanioksidilla päällystetylle huovalle luvataan isoja ilmastohyötyjä ja tavallista pidempää käyttöikää.
Kari Salonen
Toimitusjohtaja Pekka Heininen Varsinaisbitumista kiipeää Ruokaviraston Loimaan toimitilan katolle, jossa vastaava työnjohtjaa Jari Kesälahti jo odottaa.

Kiipeämme Ruokaviraston alaisen siementarkastusyksikön katolle Loimaalla. Eletään lokakuun loppua 2020 ja maisema on syksyisen harmaa.

28 vuotta vanha musta huopakatto on saanut päälleen uuden ja lähes valkoisen huopakaton. Tuntuma on tuttu jalan alla, mutta väri ei.

Kattoa urakoinut toimitusjohtaja Pekka Heininen Varsinaisbitumista toteaa, että Carraraksi ristittyyn kattoon päädyttiin ilmastosyistä. Valmistaja on monikansallinen IKO ja huovat tulevat Belgian tehtaalta.

"Ehdotimme perinteisen mustan tilalle vaalea huopaa ja se sopi rakennuttajalle eli Senaatti-kiinteistöille. Materiaali on tavallista huopaa kalliimpaa, mutta kaikkineen katon uusimiskulut nousivat ehkä 5 prosenttia. Työn osuus on tällaisissa hankkeissa iso", Heininen kertoo.

Titaanioksidilla päällystetyllä huovalla on monenlaisia ilmastoetuja, Heininen sanoo. Titaanioksidi puhdistaa ilmasta typen oksideja. Sadan neliön katon luvataan kompensoivan kymmenen uuden henkilöauton päästöt.

Lisäksi vaalea väri heijastaa auringon valoa niin, että kesän aurinkoisina päivinä huovan lämpötila voi olla 30 astetta alempi kuin tavallisen mustan huovan. Se vähentää rakennusten jäähdytystarvetta ja samalla pidentää katon käyttöikää, kun lämpökuorma ei ole niin suuri kuin ennen, Heininen sanoo.

Loimaan kohde on jo toinen vastaavalla huovalla uudistettu iso kiinteistö Turun seudulla. Kesällä valmistui Turun oikeustalon katto ja siinä käytettiin samaa materiaalia, kertoo kiinteistöpäällikkö Antti Helle Senaatti-kiinteistöstä.

Helteen mukaan Varsinaisbitumin ehdottamaan kattomateriaaliin päädyttiin yhtiön antamien tietojen perusteella. Ilmastoasiat ovat keskeisiä.

Kari Salonen
Titaanioksidilla päällystetty kate hohtaa vaaleana kuusimetsän ympäröimänä.

Turkuun tehtiin lähes 3 000 neliötä ja Loimaalle 2 800 neliötä. Kattoyhtiön seuraava kohde on taas Turussa, ja katettavaa alaa on yli 12 000 neliötä, Heininen kertoo.

Kaikki kolme ovat saman pääurakoitsijan Turun Rakennustiimin kohteita ja Varsinaisbitumi on mukana niissä alihankkijana.

IKO ei ole ainoa titaanioksidilla päällystettyjen kattohuopien valmistaja, vaan likimain kaikilla toimijoilla on omat ratkaisut.

Suomalainen perheyhtiö Katepal tekee vastaavaa huopaa Lempäälässä. Yhtiön mukaan menekki on ollut vaatimatonta, mutta kiinnostus ilmastoystävällisiin ratkaisuihin on selvästi kasvamassa.

Samaa toteaa IKO:n Skandinavian vientipäällikkö Martin Henriksen. Vaaleiden huopien osuus kasvaa Euroopan suurimmissa kaupungeissa. Pohjoismaissa osuus on reilusti alle 5 prosenttia yhtiön kattohuopatoimituksista.

Kari Salonen
Titaanioksidi lisätään bitumikermin pintaan. Sen luvataan tuovat merkittäviä ympäristöetuja ja puhdistavan muun muassa pakokaasujen typen oksideita.

Kommentti

Loimaalaiselle katolle asennetulle valkoiselle kattohuovalle luvataan tuntuvia ilmastohyötyjä, jolloin asentamista voisi pitää ilmastotekona. Sitä se voikin olla, ainakin vähän.

MT pyysi Loimaalla käytetyn huovan valmistaneelta IKO:lta tietoja huovan ympäristövaikutuksista. Saatu selvitys on yhtiön itsensä teettämä.

Hyödyt ovat siinä paljon maltillisempia kuin Varsinaisbitumin lupaukset ovat. Otollisissa oloissa 500 neliötä kattoa voi puhdistaa 2–3 henkilöauton typpioksidipäästöt.

Suomessa edut lienevät tätä vaatimattomampia, koska auringon säteet tulevat loivasti ja kattomateriaalin teho perustuu titaanioksidin ja UV-säteilyn yhteispeliin.

Samasta syystä energiansäästökin on vaatimatonta. IKO:n paperissa ei mainita Suomea, mutta Viro mainitaan. Siellä energiansäästö on nollan luokkaa. Kesällä säästetään jäähdytyksessä, mutta talvella joudutaan lämmittämään lisää, kun kattohuopa ei lämpene auringossa.

Asiasta tehty brittiraportti näyttää vielä varovaisemmalta. Maan ympäristö- ja elintarvikeministeriö Defra laati Englannin, Skotlannin, Walesin ja Pohjois-Irlannin hallituksille vuonna 2016 yhteenvedon maalien ja pintojen kyvystä poistaa typen oksideja. Kirjoittajina on kymmenen alan asiantuntijaa.

Yhteenvedossa todetaan, että "kokonaisuutena on vähän näyttöä siitä, että valokatalyyttiset pinnat vähentäisivät olennaisesti ympäristön typpioksidien pitoisuutta. Tehoa voi olla aivan pinnan lähellä, mutta se ei johda merkittävään vaikutuksen ympäröivässä ilmassa".

"On mahdotonta, että isot ilmamassat kiertäisivät niin lähellä pintaa. Menetelmä ei poista niin paljon NOx-molekyylejä, että sillä olisi olennaista vaikutusta ympäristöön."

Raportissa arvioidaan, että typenoksidien pitoisuus voisi alentua vajaan prosentin, jos Lontoon ydinkeskustassa käytettäisiin laajalti titaanioksidia sisältäviä pintoja.

Report: Paints and Surfaces for the Removal of Nitrogen Oxides

Kari Salonen
28 vuotta palvellut musta bitumikate uusittiin vaalealla kermillä Ruokaviraston Loimaan toimipaikassa.

Lue lisää

Maatalouskoneiden moottorien päästörajat kiristyvät

Päästövähennykset oikeudenmukaisiksi

Yli puolet Okran kentästä on varattu - ilman varmuutta järjestämisestä

Kalkituskausi etenee rivakasti lännessä, idässä odotellaan peltojen routaantumista