Suomalainen Maaseutu

Muutaman vuoden päästä droonit saattavat hoitaa peltojen ruiskutukset ja viljelijä voi nukkua kesäyönsä rauhassa

EU valmistelee maatalousdroonien käytön sallivaa lainsäädäntöä.
Valmistajat
Bensiinillä ja sähköllä toimiva hybrididrooni pystyy ruiskuttamaan otollisissa oloissa yli 50 hehtaaria tunnissa.

Maassa ja ilmassa kulkevat robotit ovat tulossa hyvää vauhtia rengeiksi peltotöihin. Täsmäviljelyfoorumin webinaarissa helmikuussa avattiin teollisuusdroonien käyttömahdollisuuksia maataloudessa.

”Kiinassa on käytössä yli 50 000 droonia pelloilla. Ne ovat esimerkiksi riisin kylvämisessä 40 kertaa tehokkaampia kuin ihminen”, toimitusjohtaja Antti Lipasti teollisuusdrooneja myyvästä Vertical Hobby Oy:stä kertoo.

”Droonien ansiosta pelto voidaan viljellä tarkasti päisteitä myöten, mikä lisää viljelypinta-alaa viidellä prosentilla. Droonit hoitavat kylvön ihmistä tarkemmin, joten siemeniäkin säästyy. Lisäksi vältytään tallausvaurioilta.”

Japanissa maatalouden automatisointi on kulkenut vauhdilla eteenpäin. Drooneja käytetään kylvön lisäksi lannoitukseen ja kasvinsuojeluaineiden levittämiseen. Drooni on tehokkain työkone maan pienillä peltolohkoilla. Droonit parantavat samalla maatalousyrittäjien työturvallisuutta.

Lipasti arvelee, että maatalousdroonit voisivat Suomessa tulla ensimmäiseksi kasvinsuojeluruiskutuksiin.

”Drooneihin saa jo kohtuullisen kokoisen nestesäiliön. Esimerkiksi Walkera AG18 pystyy kuljettamaan 18 litraa kasvinsuojeluainetta tai lehtilannoitetta. Ruiskutusleveys on kahdeksan metriä ja työsaavutus yli 50 hehtaaria tunnissa”, Lipasti kertoo.

”Drooniruiskutuksissa käytetään pienempää pisarakokoa ja siksi nestettä tarvitaan vähemmän kuin traktoriruiskutuksissa. Drooni voi myös tunnistaa taudit ja tuholaiset lennon aikana ja ruiskuttaa aineet vain sinne, missä niitä tarvitaan. Näin säästetään kustannuksia.”

Isojen droonien voimanlähteenä käytetään joko bensiinillä toimivaa kaksisylinteristä ja nestejäähdytteistä polttomoottoria tai sähköä. Walkeran bensatankin koko on kymmenen litraa ja sillä drooni lentää jopa 1,5 tuntia.

Kyseisessä droonissa on myös akku, jolla se pystyy lentämään 1,5 minuuttia. Sähköä käytetään lähinnä vain laskeutumisiin, jos polttoaine loppuu tai moottoriin tulee vika.

”Droonin tankkaus ei ole traktoria kummempi operaatio. Drooni on tankannut itse itsensä minuutissa ja lentää taas.”

Ruiskutuksiin sopivien droonien hinnaksi Lipasti kertoo 17 000–35 000 euroa varustuksesta, muun muassa tankkien koosta riippuen. Edellä esitellyt Walkeran arvonlisäveroton hinta käyttökoulutuksineen on noin 35 000 euroa.

Sähkökäyttöisen DJI Agras T16 -droonin saa puolet Walkeraa halvemmalla. Kyseisen koneen lentoaika 16 litran kasvinsuojeluainetankilla on vain kymmenen minuuttia ja ruiskutusleveys on 6,5 metriä. Lataus kestää lyhimmillään 20 minuuttia. DJI:n työsaavutus on kymmenen hehtaaria tunnissa.

Valmistajat
Droonilla voi levittää myös siemeniä ja käyttää sitä esimerkiksi nurmen täydennyskylvöön.

Ruiskutusdroonit seuraavat maanpinnan muotoja ja pitävät saman etäisyyden kasvustoon koko ajan. Ruiskutustarkkuus on hyvä, sillä RTK-korjaussignaalilla päästään kahden sentin tarkkuuteen. Tilakohtainen sääasema haistelee ruiskutuksiin sopivan ruiskutussään.

Jos yhden droonin työsaavutus ei riitä, voidaan ohjauskeskuksesta lähettää jopa kymmenen droonia ruiskuttamaan parvena.

Lipasti uskoo, että Euroopan unionissa valmisteilla oleva lainsäädäntö mahdollistaa ruiskutusdroonien käytön muutaman vuoden sisällä, ehkä jo ensi vuonna. Esimerkiksi Sveitsissä drooneja saa jo käyttää pelloilla ruiskutuksiin.

Lipasti kertoo ohjanneensa ruiskutusdroonia Kiinan Guangzhoussa Espoon toimistostaan käsin. Se oli mahdollista hyvän 5G-yhteyden ansiosta. Lipastin yritys on lentänyt myös lääketoimituksia Helsingissä ja ruokatoimituksia Espoossa.

”Suomessa on huikeat mahdollisuudet hyödyntää drooneja myös maataloudessa, sillä meillä tehdään paljon tekoälyyn pohjautuvia ohjelmistoja drooneille. Lisäksi Suomessa on kattavat mobiiliverkot”, Lipasti sanoo.

Valmistajat
EU valmistelee maatalousdroonien käytön sallivaa lainsäädäntöä.

Lue lisää

Hankkija ja Lantmännen investoivat hartiavoimin uusiin kauppapaikkoihin

Konekillerin tilalle tulee neljän mininäyttelyn kiertue

Traktorikaupassa on taas vahvaa vetoa – maaliskuusta on tulossa vilkkain ainakin viiteen vuoteen

Tapio Leinonen on kehittänyt parinsadan lypsävän maitotilaa peltohehtaarit edellä: "Aina löytyy parantamisen varaa"