Suomalainen Maaseutu

Tämä yritys teroittaa vuodessa satatuhatta teräketjua – teroitukseen tulee yleensä yksi teräketju hakkuukoneen työvuoroa kohti

Pohjanmaan Ketjuhuollon auto kiertää viikoittain pitkin Suomea, kerää tylsät metsäkoneiden teräketjut ja palauttaa samat ketjut takaisin terävinä. Vuodessa teroitetaan satatuhatta teräketjua.
Arto Takalampi
Teräketjut pidetään merkatuissa telineissä erillään omina nippuina. Pohjanmaan Konehuollon yrittäjät Jukka Marjakangas (vas.) ja Jarmo Hosionaho sanovat, etteivät ketjut ole kertaakaan menneet sekaisin.

”Alkuun lähdimme vanhoilla koneilla, mutta parin vuoden kuluttua uusimme koko konekannan. Kun kuivateroituskoneissa eivät laadun lisäksi tehot riittäneet, ne korvattiin nestejäähdytteisillä koneilla", yrittäjä Jukka Marjakangas Pohjanmaan Ketjuhuollosta kertoo.

”Laatu koheni ja tasoittui, kun ketju ei enää lämmennyt teroitusvaiheessa ja karkaisut pysyivät alkuperäisen veroisina”, Marjakangas sanoo.

Nivalalainen yrittäjä Olavi Kivioja oli aikaansa edellä 2000-luvun alussa, kun hänen yrityksensä alkoi ensimmäisenä Suomessa teroittaa koneellisesti metsäkoneiden teräketjuja noutopalveluna.

Hän kiersi ympäri Suomea hakemassa metsäkoneyrittäjiltä tylsät teräketjut ja kuljetti teroitetut ketjut sen jälkeen takaisin motoyrittäjille.

Maanrakennusalan keikkatöissä olleet serkukset Jarmo Hosionaho ja Jukka Marjakangas päättivät ostaa yrityksen, kun se tuli Kiviojan kuoltua myyntiin vuonna 2016.

Lähtökohdat olivat kunnossa. Marjakangas on cnc-koneistaja, ja Hosionaholla oli ennestään yritystaustaa. Lisäksi puunkorjuuala on varsin varma, sillä motoissa tarvitaan aina teräviä ketjuja.

Alan huippua olevat teroituskoneet vaativat ihmissilmää ja -kättä asettamaan ketjukohtaiset säädöt kohdilleen. Sen jälkeen kone hoitaa loput ja teroittaa ketjun alle viidessä minuutissa. Vuodessa menee läpi vajaat satatuhatta teräketjua.

Yrittäjien lisäksi yritys työllistää kaksi työntekijää, yhden päivä ja yhden iltavuorossa. Vain yksi työntekijä pystyy käyttämään koneita kerrallaan. Yrittäjät osallistuvat teroitustyöhön sen verran, kun muilta töiltään ehtivät.

Yrityksen toiminta perustuu edelleen pitkälle alkuperäiseen täyden palvelun konseptiin. Tylsät teräketjut haetaan ja terävät palautetaan suoraan asiakkaille. Toimintaa on laajentunut myös alan tuotteiden verkkokauppaan.

Kuljetusreittejä on neljä, joista Hosionaho ajaa kolme neljän viikon välein ja Keski-Suomessa käydään kahden viikon välein. Muualta ketjut tulevat kuljetuspalvelujen kautta, ja rahtiasiakkaat saavat ketjunsa viikon sisällä.

”Reitit kattavat maan idästä länteen. Tampere on eteläisin kääntöpaikka emmekä ole lähteneet pohjoista kiertämään”, hän rajaa alueen.

Arto Takalampi
Teräketjut pestään, huolletaan ja tarvittaessa korjataan enne teroitusta. Harri Alila tarkistaa laipan ympärillä ketjun eheyttä.

Yhdeltä koneurakoitsijalta teroitukseen tulevien teräketjujen määrä vaihtelee, mutta nyrkkisääntö on yksi teräketju moton työvuoroa kohti. Hakkuuolot vaikuttavat siihen, kuinka paljon ketjuja kuluu.

Marjakankaan mukaan teroitusmäärät ovat kasvaneet tasaisen lievästi. Selkein muutos näkyy ympärivuotiseen korjuuseen siirtymisessä.

”Aiemmin kesät olivat varsin hiljaisia. Nyt ne ovat vilkastuneet ja teriä liikkuu hyvin ympäri vuoden”, hän sanoo tyytyväisenä.

Pohjanmaan Ketjuhuollolle on muodostunut kilpaillulla alalla vakiintunut asiakaskunta. Se kuitenkin edellyttää yrittäjien mukaan luotettavaa palvelua.

”Koneyrittäjät saavat ajallaan ketjunsa, ja nimenomaan omat ketjunsa. On oma ruljanssinsa pitää asiakkaiden ketjut erillään”, Hosionaho sanoo ja vakuuttaa, että ketjut eivät ole kertaakaan vaihtuneet.

Töitä on sopivasti nykyiselle työntekijämäärälle. Yrittäjien mukaan liian nopeasti ei uusia asiakkuuksia kannata haalia, koska siinä on liian monta riskitekijää.

Teroituspalvelut kattavat myös hakkurien sekä maataloudessa noukinvaunujen ja paalainten terät.

Arto Takalampi
Kun ketjukohtaiset säädöt on asetettu, kone teroittaa ketjun viidessä minuutissa.

Lue lisää

Motokuski on kahden tulen välissä

Turvallisuus puunkorjuutyömaalla on yhteispeliä

Metsäkonekauppa käy vilkkaasti

Miljoonatavoitettaan lähestyvä Kaj Lind tuntee motot: "Ensimmäiset olivat sellaisia, että kaksi päivää hakattiin ja kolme päivää ruuvattiin"