Suomalainen Maaseutu

Tapio Leinonen on kehittänyt parinsadan lypsävän maitotilaa peltohehtaarit edellä: "Aina löytyy parantamisen varaa"

Onnistuminen edellyttää, että maan kasvukunto, eläinaines ja logistiikka ovat kunnossa.
Anne Anttila
Vaalalainen Tapio Leinonen kehittää 200 lypsävän maitotilaa määrätietoisesti. Tavoite on saada tilasta tehokas ja toiminnallinen kokonaisuus.

"Kotitilan jatkaminen oli jo nuoresta lähtien selvää, joten isännän saappaisiin siirtyminen sujui kaikin puolin luontevasti", agrologiksi (AMK) kouluttautunut Tapio Leinonen Vaalasta kertoo.

Leinonen isännöi Vaalan Veneheitossa kolmen robotin lypsypihattoa. Hän otti kotitilan nimiinsä vuonna 2012. Sitä ennen hän hoiti kuuden vuoden ajan tilaa yhdessä vanhempiensa kanssa. Vuonna 1985 rakennetussa lypsyasemapihatossa oli 40 lehmää ja peltoa oli lähemmäs 120 hehtaaria.

Lähtökohdat maidontuotannon jatkamiselle olivat suotuisat. Tilaa ryhdyttiin kehittämään jo siinä vaiheessa, kun Tapio Leinonen ilmaisi halunsa tilanpitoon.

"Peltoalaa alettiin kasvattaa vuonna 2000 ja työ jatkuu. Tällä hetkellä peltohehtaareita on noin 270, josta 170 on raivattua. Vuodesta 2006 lähtien noin 230 hehtaaria on salaojitettu. Lähtökohta oli, että ensin laitetaan pellot kuntoon ja sen jälkeen rakennetaan uusi navetta."

Vanhaa navettaa päivitettiin ennen uutta pihattoa ja vuonna 2009 lypsyasema vaihtui robottiin. Samalla katettu laakasiilo muutettiin hiehojen käyttöön, jolloin lehmäpaikkojen määrä saatiin nostettua reiluun kuuteenkymmeneen.

"Yhden robotin yksikkö pyöri hyvin ja lapsetkin olivat vielä tuolloin niin pieniä, että uuden navetan rakentamista siirrettiin. Kehitystyö kuitenkin jatkui. Keskiössä olivat maitokilot, jalostus ja peltopinta-alan kasvattaminen.

Nuori isäntä pisti heti iso pykälän päälle, kun tila oli siirtynyt kokonaan hänelle.

"Muutin toiminnan osakeyhtiöksi ja samoihin aikoihin ostin myös lisää maata, jonka raivasin pelloksi. Peltoala kasvoi yli kahteensataan hehtaariin ja ison yksikön suunnittelu sai vauhtia. Rakentamista tuki osaltaan se, että entinen pihatto alkoi olla lypsykarjanavettana tiensä päässä. ”

Uusi kolmen robotin ja kuuden rivin navetta valmistui 2017. Lehmäpaikkoja on yli 200.

"Ajatus oli, että neljäs robotti hankitaan tänä vuonna, ja umpilehmille ja vasikoille tehdään uudet tilat. Hanke laitettiin kuitenkin kellumaan. Valion sopimustuotantomallin takia tuotantoa ei voida lisätä.

Huolellinen pohjatyö on tuonut toivottua tulosta.

"Aina löytyy parantamisen varaa, mutta kokonaisuuteen täytyy olla kuitenkin tyytyväinen."

Anne Anttila
Lähtökohta oli, että ensin laitetaan pellot kuntoon ja sen jälkeen rakennetaan uusi navetta, Tapio Leinonen myhäilee

Neljän vuoden takainen siirtyminen aperuokintaan oli järkevä ratkaisu. Maidon pitoisuudet paranivat ja ensikoiden tuotokset lähtivät nousuun. EKM-tuotos on tällä hetkellä vajaat 12 000 kiloa, ja siihen haetaan 500 kilon vuosinousua.

Myös peltojen kunnostaminen näkyy.

"Säilörehun ja viljan laadusta ei tingitä. Nurmien lannoitukseen paneudutaan, jotta varsinkin ykkössadosta saadaan iso sato. Toisen ja mahdollisen kolmannen sadossa korostetaan sulavuutta, ja seurataan ensi sijassa D-arvoa ja valkuaista.

Keskeistä on, että nurmet saavat riittävästi kaliumia ja hiveniä.

Leinonen sanoo arvostansa maidontuotannossa yksinkertaisia ratkaisumalleja.

"En harrasta rönsyilyä enkä kikkailua. Pidän tärkeänä, että pellot ovat lähellä ja niillä on samankaltaiset nurmikasvustot. Silloin siiloissa on mahdollisimman tasalaatuista säilörehua. Periaatteeni on, että se mikä tehdään, tehdään kunnolla. Leikkimisellä ei päästä tavoitteisiin."

Anne Anttila
Karjanhoitaja Riina Tenno on työskennellyt Leinolan maitotilalla viime vuosikymmenen puolivälistä.

Lue lisää

"Olihan se tiedossa, että kun navettahommiin lähtee, niin se on pitkä askel yhteen suuntaan" – kaustislaisella maitotilalla kehitetään ja huolehditaan isäntäväen jaksamisesta

Heikki Rintalalla on pieni mutta tuottava lypsykarja: ”Olen aina tykännyt karjanhoidosta”

Elämän pienistä, suurista iloista

"Karja tarjoaa paljon palkitsevia hetkiä"