Suomalainen Maaseutu

Uutta lannoitustapaa kokeillaan Kärkölässä: Biostimulantti virittää puuntaimet vinhaan kasvuun

Uusi menetelmä nopeuttaa metsätaimien kasvuun lähtöä ja auttaa taimia kilpailemaan aluskasvillisuuden kanssa.
Mari Sarvaala
Hannele Airola (vas.) hoiti hikisimmän osuuden. Matti ja Jasmin Airola Henrik-poikineen olivat istutustyömaalla henkisenä tukena. ”Tänä keväänä taidan joutua jo itsekin istuttamaan”, Matti Airola myhäilee.

Airolan tilalla Kärkölässä kokeiltiin viime keväänä ruotsalaista Argrow-lannoitusmenetelmää istutuksen yhteydessä. Uskoa menetelmän toimivuuteen on, vaikka vielä ei ole selvää havaintoa tuloksista. Ainakin ruotsalaiset tutkimukset vahvistavat menetelmän toimivan.

”Mielelläni kokeilen uusia metsänhoitomenetelmiä, kun niitä tulee tarjolle. Istutusalue oli rehevää lehtomaista kangasta, jossa aluskasvillisuus kilpailee taimien kanssa. On tärkeää saada taimet mahdollisimman nopeasti kasvuun, jotta vältytään heinäämiseltä”, metsänomistaja Matti Airola perustelee.

Airola ulkoisti peltokiireistään johtuen muutaman tuhannen kuusentaimen istutuksen vanhemmilleen, Hannele ja Tapio Airolalle, joilla on pitkä kokemus pottiputkien klonksuttelusta.

”Lainasimme metsänhoitoyhdistykseltä kaksi lannoituslaitteella varustettua pottiputkea. Niiden käyttö ei eronnut mitenkään tavallisesta pottiputkesta. Työkään ei hidastunut”, Tapio Airola kuvailee kokemuksia uudesta tekniikasta.

”Lannoiterakeet putoavat automaattisesti istutuskuoppaan, kun polkaisee pottiputken leuat auki. Yhtä lailla rakeet voisi annostella teelusikalla kuopan pohjalle, mutta se olisi hitaampaa.”

Yhden lannoitepurkin sisältö riitti 450 taimelle. Airolat laskivat, että hehtaarin lannoitteet maksoivat noin sata euroa.

Argrow-biostimulantin käyttö edellyttää erikoisvalmisteista pottiputkea, jotta rakeet saadaan putoamaan pottiputken sisällä istutuskuopan pohjalle.

Argrow-laitteella varustettu pottiputki maksaa arvonlisäveroineen 500–600 euroa, kun tavallisen, 55-millisen pottiputken saa 105 eurolla. Jos haluaa päästä halvemmalla, voi käyttää Agrow-käsiannostelijaa, jonka hinta on noin 50 euroa.

Svenska Skogsplantor toi uuden istutusmenetelmän Suomeen vuosi sitten. Tarvikkeita myyvät myös Uittokalusto, Fin Forelia ja metsänhoitoyhdistykset.

Fin Forelian myyntijohtaja Johan Grönros arvioi, että Argrow-menetelmästä tulee muutaman vuoden sisällä vakiomenetelmä istutukseen. Ruotsissa puolet taimista istutetaan Argrow-lannoitetujauksen kera.

Kasvua lisäävä vaikutus perustuu arginiini-nimiseen aminohappoon.

”Arginiini parantaa taimien ravinteiden saantia ja sitä kautta kasvua. Tavallisella typpilannoitteella ei saada aikaan samanlaista vaikutusta”, Grönros sanoo.

”Arginiini stimuloi nimenomaan juuriston kasvua, jolloin kuivuusstressin riski pienenee. Tutkimuksissa on havaittu juuriston kasvun lisääntyneen jopa 40 prosenttia.”

Ruotsin maatalousyliopisto SLU on tutkinut menetelmää usean vuoden ajan erilaisilla maapohjilla.

Kasvu on kiihtynyt erityisesti silloin, kun männyntaimia on istutettu äestettyyn kivennäismaahan. Näissä tapauksissa arginiinilla terästettyjen taimien kasvu oli kahden vuoden jälkeen 70–80 prosenttia parempi kuin käsittelemättömien.

Kivennäismaahan istutetuilla kuusilla kasvu lisääntyi 35 prosenttia ja mättääseen istutetuilla kuusilla 20 prosenttia.

Argrow-biostimulantin on kehittänyt ja sitä valmistaa Uumajassa sijaitseva Arevo-yritys. Lannoite myydään 165 gramman muovipulloissa. Lannoiterakeet ovat suunnilleen samankokoisia kuin rakeistetuissa peltolannoitteissa.

Laite annostelee 0,4 grammaa lannoitetta jokaiselle taimelle. Lannoituksen arvonlisäverolliseksi hinnaksi ilman pottiputkikustannusta muodostuu neljä senttiä tainta kohti.

Mari Sarvaala
Argrow-laite kiinnitetään pottiputken yläpäähän. Yksi biostimulanttiraepullo riittää neljänneshehtaarille.

Lue lisää

Hyötyvätkö viljat biostimulanteista?

Kylvökonekauppiaat tyytyväisiä talveen - Junkkarin uudistettu mallisarja veti

Katso video: Täällä vaalitaan suomalaista traktoriperinnettä

Jättikokoiset koneet voivat jättää pysyvän jäljen peltoon – kerran tiivistynyttä pohjamaata on vaikea korjata myöhemmin