Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Suomalainen Maaseutu

Kuivan kevään kylvöniksi: Hivenpeittaus varmistaa orastumista

Hivenravinnepeittauksen on todettu kuivina keväinä varmistavan viljojen kasvuun lähtöä. Ravinteen lisäys peittausaineen joukkoon ei juuri lisää työtä.
Markku Pulkkinen
Toni Lindqvist Myrskylästä on useampana vuonna sekoittanut peittausaineen joukkoon hivenravinne-lannoitteen sekä kevät- että syysviljoilla. ”Mielestäni hivenravinne on varmistanut viljojen kasvuun lähtöä etenkin kuivina keväinä.” Kuva on otettu viime vuoden keväällä.

”Kuivia keväitä on usein ja on tärkeää saada kasvien juuret kehittymään mahdollisimman nopeasti. Oman kokemukseni mukaan hivenravinnepeittauksella pystyy varmistamaan sekä kevät- että syysviljojen orastumista”, maatalousyrittäjä Toni Lindqvist kertoo.

Lindqvist viljelee isänsä Mika Lindqvistin kanssa 300 hehtaarin peltoalaa Myrskylässä. Maatalousyhtymässä kokeillaan ennakkoluulottomasti uusia viljelytekniikoita. Hivenravinnepeittaus on tuonut potkua viljojen alkukehitykseen.

”Kesällä mittaan kasvuston hivenravinnepitoisuuksia kasvustonäytteistä. Kasvukauden aikaisia hivenaineruiskutuksia teen vain todettuun tarpeeseen ja tarvetta on esiintynyt melko harvoin.”

Lindqvist on käyttänyt peittauksessa Wuxal Terios -hivenlannoitenestettä.

”Olen jo useampana vuonna sekoittanut hivenravinteen peittausaineen joukkoon. Käsittelen kaikki omat siemenet tällä menetelmällä.”

Peittausaineena Lindqvist on käyttänyt muun muassa Redigo Prota. Nestemäinen hivenravinne sekoittuu kaikkien peittausaineiden kanssa.

”Sekoitan 25 litran tynnyrissä ensin peittausaineen ja veden. Sen jälkeen lisään hivenravinnesuspension ja sekoitan nesteen porakoneella ja vispilällä. Seoksen sumutan siementen joukkoon kuivurilla peittausruuvissa.”

Peittausaine-hivenravinneseoksella sumutettu vilja ei ole aiheuttanut Lindqvistille ongelmia kylvössä. Siemen juoksee kylvökoneessa hyvin.

On eduksi, jos nesteen antaa imeytyä viljaan kunnolla yön yli. Peitattu siemen on säilynyt hyvänä jopa seuraavaan kevääseen.

Terios-hivenravinneliuosta myyvä Viljelijän Avena Berner on tehnyt omia ruutukokeitaan Inkoon Västankvarnin koetilalla. Kauralla tehtyjen kokeiden tulokset tukevat Lindqvistin päätelmiä.

”Erityisesti kuivina keväinä 2016 ja 2017 Wuxal Terios Mn+ antoi hyvän sadonlisän. Vuoden 2019 kevät oli kostea eikä mangaanipeittaus tuonut silloin sadonlisää. Viime vuonna koeruudut lakoontuivat eikä tuloksia saatu”, kertoo tuotepäällikkö Matias Rönnqvist Viljelijän Avena Berneriltä.

”Valtaosalla Suomen pelloista mangaanipitoisuus on luonnostaan matala. Korkea pH yhdessä alhaisen lämpötilan sekä kuivuuden kanssa estää tehokkaasti kasvien mangaanin saannin maasta.” Rönnqvist toteaa.

Kokeen ensimmäisinä vuosina mangaanipeittaus antoi 460–640 kilon sadonlisän hehtaarille, jolloin peittauksen taloudellinen tulos jäi selvästi plussalle.

Kokeessa ruiskutettiin samaa liuosta myös kasvustoon 1–2 kertaa, mikä edelleen paransi satoa. Koekentän mangaaniluku oli tutkimusvuosina 6–9 eli huononlainen.

Lantmännen Agro on tehnyt vastaavia peittauskokeita Hauhon koetilalla.

Vuonna 2018 toteutetussa kokeessa ohran siemen käsiteltiin peittausaineen ja Yaravita Mantrac Pron seoksella. Siemenelle annettu mangaanilisä paransi hehtaarisatoa 800 kilolla.

Yaravita Starphosilla toteutettu peittaus paransi satoa lähes saman verran.

Yaravita Mantrac Pro sisältää pelkästään mangaania. Wuxal Terios sisältää mangaanin lisäksi kuparia, sinkkiä, rikkiä, booria, molybdeenia ja typpeä.

Lue lisää

Merkittävät satovaikutukset alkoivat tulla esiin viiden vuoden kuluttua – pitkäaikaisen viljelykierron hyödyt osoitettiin ensimmäistä kertaa Suomessa

Maatalouskoneiden kauppa käy poikkeuksellisen kuumana Euroopassa – toimitusajat venyneet yli neljään kuukauteen

Kolmentoista satatonnarin maitotilalla viihdytään navetassa

Maissista tuli pohjoispohjalaisen maitotilan perusrehua