Suomalainen Maaseutu

Metsäkoneyrittäjällä on takanaan "vanhan hyvän ajan" talvi – "Lumi on pelastanut, vaikka maa on aivan sula"

Harvennushakkuiden lisäksi energiapuuta korjattiin vuosien tauon jälkeen, ja savottaa riittää kesällä.
Matti Turtiainen
"Kelit on olleet loppujen lopuksi oikein hyvät ja lumi on pelastanut, vaikka maa on aivan sula, metsäkoneyrittäjä Heimo Penttinen Mikkelistä kertoo.

Tänä talvena metsissä on saatu tehdä töitä vanhan hyvän ajan malliin. Paksu lumipeite on helpottanut koneiden työtä ja yrittäjien suu kääntyy väkisin hymyyn, toisin kuin viime talvena.

Ajokone jyrrää kuusikuitupuukuormaa tasaisesti kohti varastopaikkaa, kun Heimo Penttinen pitää hengähdystaukoa moton kopissa. Pääsiäisviikolla kelit kantavat vielä hyvin, ja sääennuste lupailee yöpakkasia viikon eteenpäin.

”Menossa on muutaman hehtaarin ensiharvennus. Kelit ovat olleet loppujen lopuksi oikein hyvät, ja lumi on pelastanut. Mutta maahan on aivan sula”, Penttinen sanailee.

Mikkeliläinen Penttinen hakkaa pääasiassa Etelä-Savon Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun työmaita ja pienessä määrin myös Versowoodin hakkuita. Pääasiallinen leipä yhden hakkuu- ja ajokoneketjun yrittäjälle tulee harvennuksilta, mutta viime aikoina myös energiapuuhakkuut ovat tulleet uudelleen ohjelmaan.

Kesäajaksi motoon vaihdetaan syöttävä energiakoura, jolla energiapuun teko onnistuu hyvin. Sillä pystyy myös kuitupuun hakkuisiin.

”Monta vuotta oli energiapuurintamalla hiljaista, mutta viime kesänä energiapuun hakkuuta oli taas enemmän”, Penttinen sanoo.

Penttinen hakkaa pääasiassa itse, mutta ajokonekuski hyppää myös tarvittaessa hakkuukoneen ohjaimiin. Hakkuut pyörivät ympäri vuoden yhdessä vuorossa.

Vuosittaiset hakkuumäärät vaihtelevat paljon, sillä energiapuuhakkuilta kuutioita kertyy vaihtelevasti. Paljonko vuodessa tulee motteja pinoon?

”Moteista ei oikein voi puhua, sillä se on niin leimikosta kiinni. Siinä on eroa, tehdäänkö järeää puuta aukkohakkuuna vai 40-litraista ensiharvennusta. Kunhan on vaan euroja tarpeeksi tilillä”, Penttinen vastaa savolaisittain.

Normiviikko hakkuuyrittäjällä on 5–7 työpäivää tilanteen mukaan.

”Käyn yleensä kyllä lauantaina tekemässä ainakin aamupäivän, mutta voi olla, että tehdään molemmat päivät viikonloppuna. Se on silloin tehtävä, kun töitä on.”

Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu on Etelä-Savossa vakiinnuttanut paikkansa ja töitä löytyy koneyrittäjille ympäri vuoden. Työmaita on normaalitalvena ennakkoon sovittuna yleensä kuukauden verran eteenpäin, mutta kelirikkoaikana suunnittelukausi lyhenee.

”Nyt en tiedä, miten työt jatkuvat tämän harvennuksen jälkeen. Mennäänkö kelirikon jälkeen harvennuksille vai energiapuuhakkuisiin”, Penttinen pohtii.

Penttinen kertoo tehneensä metsäkoneurakointia oikeastaan koko työikänsä. Ensin metsätöitä tehtiin kotitilalla maataloustraktorilla ja myöhemmin kuvioihin tulivat varsinaiset metsäkoneet.

”Pikkuhiljaa on edetty. Häntämotosta se alkoi 1990-luvulla. Sen jälkeen tuli Valtra ja metsäkuormain ja siinä Keto viisykkönen. Sitten oli yksi Norcar ja Prosilvoja ehti olla neljä. Vuosi sitten vaihdoin Ponsseen.”

Penttinen kertoo tekevänsä töitä kohtuudella ja pyrkii jättämään itselleen vapaa-aikaakin. Perheellisellä miehellä harrastuksia löytyy kalastuksesta ja metsästyksestä kuntoiluun ja moottoripyöräilyyn.

”Tämän ikäisenä pahin kiihko työn tekoon on tasoittunut. Ei enää viitsi istua kopissa enää niin kuin nuorena”, hän naurahtaa.

Penttisen rauhallinen olemus herättää arvostusta työyhteisössä ja hänet on palkittu Etelä-Savon Metsänhoitoyhdistyksen hakemalla ja Metsämiesten Säätiön myöntämällä Työyhteisön hyvä tyyppi -stipendillä. Positiivisen asenteen lisäksi perusteena oli myös laadukas työnjälki.

”Semmoisenhan ne antoivat”, Penttinen nauraa. ”Pyysivät toimistolle ja ihmettelin, kun siellä oli kaikki herrat isommasta pienempään paikalla. Oli se täysi yllätys, mutta hyvältähän se tuntuu.”

Matti Turtiainen
Työyhteisön hyvä tyyppi -stipendi vetää Heimo Penttisen suupielet hymyyn. Samaa tekevät kuluneen talven hyvät korjuukelit.
Lue lisää

Hiilen sidonta

Uudistushakkuut yllä­pitävät monimuotoisuutta

Lukijalta: "Jatkuvan kasvatuksen metsä ei tuo monimuotoisuuteen olennaisesti mitään uutta"

Metsän kiertokulku ja hakkuut