Suomalainen Maaseutu

"Ajokoneet ovat yksinkertaisesti liian painavia märkiin olosuhteisiin" – puunkorjaajat kilpasilla kevääntulon kanssa

Kunnon talvi auttoi nurmeslaista Koneurakointi Pasi Kilpeläistä talvileimikkorästien purkamisessa. Puun kuljettaminen metsästä oli veitsenterällä, kun routaa oli vähän ja ajourat alkoivat pehmentyä.
Ilpo Paananen
Kesän kynnyksellä hakkuukoneen kuljettajaksi valmistuva Elias Kirjavainen lisäsi teräketjuöljyä harvesteripään säiliöön Pasi Kilpeläisen valvovan silmän alla.

Ylä-Karjalassa puunkorjuuta urakoiva Pasi Kilpeläinen kertoo hakkuuolosuhteiden heikentyneen nopeasti maaliskuun lopulla vauhdilla käynnistyneen kevääntulon jälkeen.

Hetkeen näytti jo siltä, että talvileimikoiden hakkuut joudutaan keskeyttämään ennenaikaisesti rospuuton takia.

"Kun maapohjat ovat lumen alla sulia, urat eivät kestä raskailla ajokoneilla ajamista moneen kertaan vaan urat pettävät alta", Kilpeläinen kuvaa tilannetta.

Kevääntulon hidastuminen huhtikuun alussa antoi lisäaikaa hakkuiden jatkamiseen, vaikka kaivatut yöpakkaset ovatkin jääneet heikoiksi.

"Viimeisiä talvikohteita tehdään vielä. Nyt täytyy katsoa minkälaisille kohteille voi vielä mennä", Kilpeläinen pohtii.

Päättynyt talvi oli korjuuoloiltaan hyvä. Lunta oli riittävästi parantamaan sulan maan kantavuutta ja pakkastakin sopivasti poljettujen ajourien jäätymiseen.

"Pääsimme hyvin purkamaan talvileimikoiden rästejä."

Kelirikkoseisokki alkaa keskimäärin vapun tietämissä kevään edistymisen mukaan. Ennakko-odotukset kesäajalle ovat nyt edelliskesää valoisammat.

"Viime kesä oli koronan takia poikkeus, silloin hakkuutauko kesti viisi kuukautta. Nyt hakkuita näyttäsi olevan hyvin myös kesällä."

Urakoinnin kannattavuutta rasittaa myöhään venyvä talven tulo. Vaikka hakkuu olisikin mahdollista, puun lähikuljetus tienvarteen ei onnistu.

"Ajokoneet ovat yksinkertaisesti liian painavia märkiin olosuhteisiin."

Kilpeläinen aloitti metsäkoneurakoinnin 2006 pienillä hakkuukoneilla ja toimii Koneurakointi S. Kuittisen sopimusurakoitsijana. Kuljettajan hän palkkasi 12 vuotta sitten ja hän on ollut siitä lähtien remmissä mukana. Puiden lähiajon on hoitanut alusta alkaen Juha Sutinen ostopalveluna.

"Oman ajonkoneen hankkimatta jättämisellä sai velkataakkaa pienennettyä. Kyseessä olisi ollut vähintäänkin kuljettajan kulujen kanssa sadantuhannen euron investointi."

Kilpeläinen teki välillä myös kaivinkonetöitä, mätästyksiä, ojituksia ja muita maanrakennustöitä, mutta katsoi paremmaksi paneutua metsäkoneurakointiin.

"Maanrakennuspuolella on paljon toimijoita meidän alueella ja reissutyötä. Katsoin varmemmaksi keskittyä metsäpuolelle."

Uutena 2019 hankittu Komatsu 911 soveltuu hyvin yleishakkuisiin. Hakkuukohteina ovat pääasiassa harvennusleimikot Nurmeksen, Valtimon, Lieksan sekä Juuan pohjoisosan alueella.

"Parhaan tulon saisi järeää puuta hakattavilla päätehakkuilla ja väljennyshakkuilla, osin väärentyneen taksarakenteen takia. Ensiharvennuksille kone on turhan iso", Kilpeläinen myöntää.

Hakkuutyömailla on talven aikana työskennellyt Riverian Valtimon metsäkonekoulun kolmannen vuoden opiskelija Elias Kirjavainen, 18, työssäoppimiskoulutuksessa.

"Olen pienestä pitäen ollut kiinnostunut metsästä ja metsästyksestä. Uskon, että tulen työskentelemään metsäalalla", Kirjavainen suunnittelee.

Kilpeläinen sanoo yllättyneensä positiivisesti nuoren miehen työskentelystä, asenne on kohdillaan.

Kilpeläinen urakoi kesäisin myös kasvinsuojeluruiskutuksia ja syksyllä viljan rahtipuintia tutuille viljelijäasiakkaille.

Tilakokoon kasvaessa viljelijät keskittyvät ydinliiketoimintaansa ja ovat katsoneet järkevämmäksi hoitaa kausityöt ostopalveluina.

"Teen maatalouspuolen urakointitöitä mielelläni. Ne tuovat mukavaa vaihtelua töihin. Pidän myös tärkeänä koneurakoitsijoiden ja yrittäjien asioiden eteen päin viemistä", Karjalan koneyrittäjien varapuheenjohtaja ja Nurmeksen-Valtimon Yrittäjien hallituksen jäsen Kilpeläinen sanoo.

Ilpo Paananen
Hakkuut jatkuivat Ylä-Karjalassa talvileimikolla vielä pääsiäisen jälkeen.

Lue lisää

Stora Enso kaipaa talvileimikoita

Talvi muistutti taas olemassaolostaan

Risikko ehdottaa palveluseteliä syrjäkylien autottomille

Kolme Iisakin kirkkoa