Suomalainen Maaseutu

Maissista tuli pohjoispohjalaisen maitotilan perusrehua

Etelän kasvina pidetty maissi saa jalansijaa maitotiloilla. Maittavaksi osoittautunut rehu paikkaa energiavajetta reisjärveläisellä tilalla. Maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet ovat nousseet.
Anne Anttila
Ensimmäinen maissisato korjattiin viisi vuotta sitten. Traktorimarssin peruja tullut idea on kantanut. Vain kerran sato on epäonnistunut, maidontuottajat Tarmo ja Anne Ilola Reisjärveltä toteavat.

Maatalousyhtymävetoisella Ilolan tilalla on kautta aikojen oltu alan edellä kävijöitä. Halu kokeilla on tuonut onnistumisia rehumaissin viljelyssä, mutta maissille kannattaa varata tilan parhaat pellot.

Paluumatka muutaman vuoden takaiselta traktorimarssilta sai aikaan sen, että reisjärvisellä Ilolan maatilallakin innostuttiin yhdessä saman kylän isännän kanssa kokeilemaan rehumaissin viljelyä.

"Ajatus houkutti, ja samalla koukutti. Neljällä hehtaarilla aloitettiin ja ensimmäinen maissisato korjattiin viisi vuotta sitten", Tarmo Ilola toteaa.

Tällä hetkellä ja mahdollisesti myös jatkossa maissia viljellään kuudentoista hehtaarin alalla. Satotaso on yhtä vuotta lukuun ottamatta ollut hyvä, parhaimmillaan jopa 13 tonnia kuiva-ainetta hehtaarilta. Hyvät kokemukset ovat innostaneet jatkamaan.

Tilan isäntäväki Tarmo, Anne, Tommi ja Ira-Christa Ilola ovat keskittyneet karjanhoidon lisäksi myös peltoviljelyyn. Olot peltoviljelyn suhteen ovat suotuisat, sillä osa pelloista on vanhoja järvenpohjia ja erittäin runsasravinteisia.

"Ruokinnan onnistumisen kannalta peltojen kunnolla on ratkaiseva merkitys. Käytössämme on aperuokinta ja karjamäärän kokonaisvahvuus 450, joten ruokinnassa ei voi olla niin sanottu summakokki", Ilolat kertovat.

"Lopputulosta ajatellen on otettava huomioon sekä laatu että kustannustehokkuus ja siinä maissisäilörehu puoltaa paikkaansa. Maissin avulla jopa ruokinnalliset ongelmat on saatu pudotettua minimiin.

Lypsykarjasta yhdessä Tarmon kanssa vastaava Anne Ilola toteaa, että kovatuotoksisen karjan varjopuolena on herkästi piiloon jäävä ketoosi.

Anne Anttila
Maissinviljelyn pioneereihin lukeutuva Tarmo Ilola sanoo maissista tulevan yhdellä niitolla saman verran satoa kuin nurmesta kolmella niitolla. Matalan valkuaisen takia maissi ei korvaa nurmisäilörehua appeessa.

"Maittava maissi paikkaa energiavajetta ja syönnin lisääntyminen vaikuttaa myös tuotokseen. Esimerkiksi maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet ovat nousseet.

Rehumaissin viljeleminen on tilanväen mukaan tarkkaa puuhaa ja vaatii keskittymistä.

"Maissi on vaatelias kasvi ja kokemuksesta tiedämme, että se on hyvin arka heinäkuun pakkasille. Onnistuminen edellyttää huolellista viljelyä, maksimilannoitusta ja ensiluokkaista kasvinsuojelua", Tarmo Ilola kertoo.

Peltojen viljavuudesta ja kalkituksista pitää huolehtia, sllä pH:n on oltava vähintään 6,8–7.

Toisaalta onnistumiset palkitsevat. Maissista saadaan yleensä parempi sato kuin nurmisäilörehusta.

Anne Anttila
Rehumaissi maistuu ja näkyy Tarmo Ilolan mukaan tuotoksissa. Maissisäilörehun ansiosta sekä maitomäärät että maidon rasvapitoisuudet ovat nousseet.

Kylvö vaatii omat niksinsä ja sama koskee korjuuta, joka pitää ajoittaa oikein. Erikoiskalustoakin tarvitaan.

Ilolat ovat ulkoistaneet koko maissiketjun kylvöstä korjuuseen urakoitsijalle. Korjuu ajoittuu yleensä syys-lokakuun vaihteeseen.

Rehumaissin lisäksi nurmesta haetaan isoa ja laadukasta satoa. Tunnustustakin on tullut, Ilolat sijoittuvat muutama vuosi sitten kolmansiksi Yaran nurmisatokilpailussa.

Miten se tehdään? Apuvälineet, tekniikka ja täsmälannoitus ovat tilan "nurminyrkki".

Tulevana kesänä tilalla otetaan käyttöön kasvustoa ja lehtimassaa haisteleva N-sensori. Se sopii erinomaisesti täsmäviljelyyn, sillä kasvustosensorin avulla lannoitusta voidaan täydentää ja tarkentaa.

Tila on mukana Valion Carpo-pilottihankkeessa.

Anne Anttila
Ilolan tila on mukana Valion Carpo-hankkeessa, jossa tarkkaillaan muun muassa säätä, lämpötilaa ja pellon kosteutta aurinkoenergialla toimivan sääaseman kautta. Tietoja voi seurata reaaliajassa kännykällä.

Lue lisää

Tätä kasvustoa eivät hanhet syö, eikä ukkosmyrsky hetkauta – maissi on itärajan hanhialueella turvallinen valinta rehukasviksi

Hyvä maissisato voi tulla nurmisäilörehua edullisemmaksi tilalle

Suomen pohjoisin maissi kasvaa Pyhäjärvellä: Siemenet biohajoavan muovin alle, kasvu kiihtyy iltojen pimetessä

Säilörehun seassa kolmasosa rehumaissia kohotti maidon rasva- ja valkuaisainepitoisuuksia: "Kolme senttiä korkeampi maidon litrahinta on iso juttu"