Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Suomalainen Maaseutu

Kolmentoista satatonnarin maitotilalla viihdytään navetassa

Sonkajärveläisellä tilalla on pitäydytty parsinavetassa. Laajennukset on tehty kustannustehokkaasti. Pihaton rakentaminen on käväissyt mielessä, kun seuraava polvi on kiinnostunut jatkamaan.
Anne Anttla
Karjan hyvinvointi on Reisjärvellä maitoa tuottaville Mirja ja Jari Niskaselle sydämen asia. Koko ketjun, vasikasta alkaen ja ruokintaa myöten on oltava kunnossa.

Mirja ja Jari Niskasen parsinavetassa on nähtävillä karjanhoidon helmet. Tilan listoilla on 13 satatonnaria ja lähes 140 000 maitokiloa lypsänyt seniorilehmä, Annamanna. Isäntäväellä on periaate, että maito lypsetään meijeriin, ei viemäriin.

"Karjanhoito on niin mukavaa ja mukaansa tempaavaa, ettei me navettaa kauemmas lähdetä lomillakaan".

Näin luonnehtivat elämäntyötään sonkajärviset Mirja ja Jari Niskanen.

Sukupolvenvaihdos isännän kotitilalla tehtiin vuonna 1993.

"Ensin tein tilakaupat ja sen jälkeen tuli emäntä taloon. Yhdessä oli hyvä lähteä luovimaan eteenpäin", Jari Niskanen muistelee hymyillen.

Alussa tilalla oli 11 lypsylehmää, 16 hehtaaria peltoa sekä satakunta hehtaaria metsää.

Vuonna 1998 tehdyn navetan laajennuksen myötä lypsävien määrä saatiin nostettua kahteenkymmeneenkuuteen.

"Laajennukset on tehty hyvin kustannustehokkain askelmerkein. Kaikki on laskettu tarkkaan, mutta taloudellinen ajattelutapa on kannatellut eteenpäin."

"Olemme pystyneet maltillisilla investoinneilla kehittämään tilaa ja ennen kaikkea nostamaan tuotantoa. Siksi olemme jatkaneet lypsyhommia parsinavetassa. Kantaville hiehoille on tehty toimivat tilat entisiin siiloihin", isäntäpari kertoo.

Uuden lypsypihaton rakentaminen ei ole kokonaan pois suljettu ajatus.

Ajatusta tukee perheen nuorison, agrologiksi (AMK) opiskelevan Venlan ja maatalousalalle kouluttautuvan Viljamin kiinnostus tilanpitoon.

"Lapset ovat olleet pienestä lähtien navettahommissa mukana ja innostusta tuntuu riittävän. Olemme tavattoman kiitollisia nuorison tarjoamasta avusta ja samalla myös siitä, että he tuovat taidon lisäksi tilalle myös uusimman tiedon", Niskaset kertovat tyytyväisinä.

Isot kiitokset mukana olosta sekä asiantuntemuksesta ansaitsee myös vanha isäntä, Reijo. Hän osoittaa teoillaan ja taidoillaan, että vanhatkin tavat kantavat.

Tilan isäntäväki ei pidä mahdottomana ajatuksena maatalousyhtymän perustamista oman perheen kesken.

Yhtymä olisi kaikin puolin ihanteellinen ratkaisu, sillä maidontuotanto on tiimityötä ja lasten mukana olo toisi toimintaan jatkuvuutta.

Anne Anttla
Niskasen perheen lapset, Venla ja Viljami ovat kiinnostuneita maidontuotannosta ja molemmat opiskelevat alaa.

Niskasen maitotilaa on kehitetty kautta vuosikymmenten tulevaisuutta ajatellen. Keskiössä on hyvinvoiva karja.

"Lehmät eivät ole koskaan olleet pelkkiä maitokoneita. Toki tuotos on tärkeää, mutta kilot tulevat mukavana kylkiäisenä, kun kaikki muut osa-alueet, kuten rakenne, hedelmällisyys ja terveys ovat kohdillaan", isäntäpari miettii.

Kaikki lehmävasikat genomitestataan.

Isäntäpari pitää pitkän kokemuksen perusteella tärkeänä, että tilalla on aina hiehoja kasvamassa.

"Maidontuotannossa täytyy olla särkymävaraa ja kyky nähdä asioita omaa navettaa pidemmälle. Annamme suurta arvoa asiantuntijoille, sillä ulkopuoliset silmät ovat paras täsmäase tilasokeudelle. Neuvojien ansiosta voimme tehdä tarvittavat korjausliikkeet ajoissa", Niskaset kertovat.

Karjan hyvinvoinnin eteen ei ole säästelty työtunteja.

"Käytössä on täsmäruokinta,. Rehun laadun ja riittävyyden suhteen emme tingi mistään."

Kesäisin lypsylehmät laiduntavat, ja kaistalaiduntaminen ja päivittäinen "kaistanvaihto" veden siirtoineen pitävät talonväen tiukasti kiinni tiluksilla.

Tämä kuitenkin kannattaa, sillä kun laidun on aina uutta ja puhdasta. Tuotos ei pääse kesälläkään notkahtamaan. "Lypsykarjanpidossa ei voi jättää mitään sattuman varaan."

Anne Anttla
Niskasen tilalla on 13 satatonnaria ja keskituotos hipoo 12 000 kiloa.
Lue lisää

Satatonnarisiskokset saivat juhlapäivänä 700 vierasta

Keskustelu maitokiintiöistä tuntuu parsituottaja Elina Dahlista pahalta: "Meistäkin moni on investoinut tuotantoon paljon"

Maitovaltuuskunta: "Tuontimaidon vyöryminen Suomen markkinoille on estettävä"

Vihreät: Porsitushäkeistä ja parsinavetoista luovuttava – Ennemmin tai myöhemmin