Suomalainen Maaseutu

Viime kesänä syntyi yli 4 000 pyöröpaalia – traktorihommat ovat nuoren koneurakoitsijan mieleen

Jesse Koivisto perusti vuosi sitten oman urakointiyrityksen. Tili tulee maatalouden koneurakoinnista. Urakoinnin rinnalla aloitettua lampaiden kasvatusta aiotaan laajentaa.
Ilpo Paananen
Koneurakoitsija Jesse Koivisto on luottavainen kesään, vaikka peltojen märkyys viivytti peltotöitä kuten lannanlevitystä. Nurmen korjuu on menossa.

"Olen tehnyt traktorihommia pienestä pitäen ja halusin tehdä töitä myös muille", juankoskelainen Jesse Koivisto kertoo.

Koivisto, 24, osti 2019 puolisonsa Sari Koiviston kanssa kotitilan naapurista myyntiin tulleen maatilan. Vuosi sitten he perustivat Kuuselan Koneurakoinnin ja samalla ensimmäiset lampaat tulivat tilalle.

Ennen koneurakoitsijaksi ryhtymistään Koivisto ennätti työskennellä Ilomantsin Pampalon kultakaivoksella ja Kittilän kultakaivoksella sekä pyöräkoneen kuljettajana Kuopiossa ja Joensuussa.

"Koneurakoinnissa maatalouspuoli on minulle mieleisintä ja yrittäjänä saa tehdä hommia itsenäisesti ilman, että joku hengittää niskaan", hän sanoo.

Ensimmäisen yrittäjävuoden kokemus oli, että asiakkaiden tavoittaminen ei käy käden käänteessä.

Aloittavan urakoitsijan on pystyttävä vakuuttamaan ammattitaitonsa ja lunastettava asiakkaan luottamus. Työt alkoivat kuivalannan levityksillä, lautasmuokkauksilla ja pyöröpaalauksilla. Palveluun kuuluu myös likakaivojen tyhjennykset ja kaivurityöt.

"Alku oli vaikeaa, mutta syksyä kohti tilanne parani. Nyt keväällä ja alkukesällä töitä on ollut tuplasti vuoden takaiseen verrattuna", Koivisto kiittelee.

Yrityksen maatila-asiakkaat ovat 150 säteellä tilalta Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueelta.

Talvikaudella aurauksien asiakkaina on tiekuntia ja kiinteistönhoitofirmoja. Viime kesänä Koivisto urakoi 4 000–5 000 pyöröpaalia.

Kaksi kolmannesta liikevaihdosta tulee maatalouden urakoista ja pyöröpaalaus on kesällä merkittävin tulonlähde.

Viime syksystä lähtien Koivisto on tehnyt yhteistyötä maaninkalaisen lietelantalevityksiä urakoivan Sami Toivasen kanssa.

"Satuttiin kerran samalle tilalle ja pyysin Samia mukaan kuivalantalevityksiin ja nyt ne on hoidettu yhdessä."

Peltotyöt käynnistyivät toukokuun alussa Varpaisjärveltä kuivalannan levityksillä ja lautasmuokkauksella. Sateet ja märkyys keskeyttivät työt toukokuun viimeisellä viikolla ja tovi jouduttiin odottelemaan peltojen kuivamista.

Omilla pelloillaan Koivisto viljelee säilörehunurmea ja kuivaheinää pääasiassa lampaille. Säilörehukorjuun alkoi tavanomaiseen aikaan kesäkuun toisella viikolla, vaikka viileä jakso hidasti nurmen kasvua.

"Nurmet lähtivät hyvin kasvuun aikaisen hellejakson ansiosta."

Ensimmäiset 30 lammasta tulivat tilalle kasvatukseen vuosi sitten. Rotuina ovat Suomen lammas ja Oxford.

"Lampaat on hankittu puolison iloksi ja ensimmäinen kerintä on tehty. Lampaiden määrää tullaan lisäämään ja tavoitteena on tuottaa lampaan lihaa", Koivisto suunnittelee.

Tällä hetkellä puoliso Sari Koiviston päivät kuluvat neljän kuukauden ikäisen vauvan hoidossa.

Ilpo Paananen
Vanha navetta muuttui lampolaksi ja kasvatettavien lampaiden määrää aiotaan lisätä, Jesse Koivisto kertoo

Lue lisää

Koneviesti: Maatalousurakoinnista on tullut vakavasti otettavaa yritystoimintaa – näillä keinoilla Koneurakointi Karvola pitää pyörät pyörimässä vuoden ympäri

Susivahinko aiheuttaa lampurille jatkuvan pelon tunteen – "Perustuslain mukaan ihmisten turvallisuus, omaisuuden ja elinkeinon suoja olisivat turvattuja, mutta ei siltä tunnu"

Punkaharjun erikoisuus kannattaa ottaa kesän matkaohjelmaan – perille pääsee kiskobussilla

Vain puolet Suomen uuhista kuuluu tuotosseurantaan