Suomalainen Maaseutu

Punkaharjun erikoisuus kannattaa ottaa kesän matkaohjelmaan – perille pääsee kiskobussilla

Vanha asemarakennus ja nykyinen "kesämökki" pursuaa taidetta ja rakennushistoriaa.
Matti Turtiainen
Markku Salo (vas.) on tuonut lasitaidettaan Aseman Taidelaiturille tämän kesän näyttelyyn. Taustalla näkyy Soile Yli-Mäyryn näyttävää taidetta. Mikko Ranta-Huitti ja Hannu Huitti avaavat jälleen kesäasuntonsa ovet yleisölle.

Punkaharjun vanha asemarakennus eli Aseman Taidelaituri kuhisee elämää kesän alkaessa, kun Mikko Ranta-Huitti ja Hannu Huitti pystyttävät näyttelyä aseman seinien sisälle ja vähän ulkopuolellekin. Huittien ”kesämökki” on avoinna yleisölle koko kesän ajan.

Kesän näyttelyn pääkaksikosta toinen, lasitaiteilija Markku Salo, on itse paikalla asettelemassa taidettaan esille. Aseman seinillä on esillä puolestaan Soile Yli-Mäyryn värikylläisiä maalauksia.

Mikko Ranta-Huitti naurahtaa, että itse asiassa seinien takia Huitit päätyivät asemarakennuksen omistajiksi viisi vuotta sitten.

”Tarvitsimme lisää seiniä taidekokoelmallemme. Hankimme tämän myös kesämökiksemme”, hän sanoo.

Punkaharjun vanhalla asemalla Huitit järjestävät avoimen taidenäyttelyn lisäksi tilaisuuksia ja koulutuksia yrityksensä, HH Embryo Oy:n asiakkaille. HH Embryo, tuttavallisemmin Huitin Holstein on monille nautakarjayrittäjille tuttu siemennys- ja karjanjalostuspalveluistaan.

Uraauurtavan leipätyönsä ohessa Mikko Rinta-Huitti ja Hannu Huitti ovat intohimoisia taideihmisiä ja taidemesenaatteja. Miesten taidekokoelmaan kuuluu yli 600 teosta ja keräilyn hedelmät halutaan asettaa muiden nähtäville.

Vanha asemarakennus on suojeltu ja erinomaisessa kunnossa. Huitit ovat kunnostaneet pikkuhiljaa aseman pihapiiriä ja viimeisimpänä ehostusta on saanut radan varressa kulkeva lehmuskuja.

”Tämän kunnostimme viime vuonna yhdessä Länsi-Punkaharjun kyläyhdistyksen kanssa ja saimme vähän EU-rahaakin. Täällä on myös 22 savonlinnalaisen haudankaivajan Marko Ruuskasen tekemää Rakkaus-linnunpönttöä”, Mikko Rinta-Huitti esittelee.

Vanhojen asemarakennusten lisäksi pihapiirissä on tsasouna, joka on päätynyt Punkaharjulle Markku Pölösen elokuvakylästä Pohjois-Karjalasta.

”Meillä on täällä Aseman ystävät -yhteisö, joka kustantaa uuden pärekaton tsasounaan. Heinäkuussa puretaan vanha katto ja rakennetaan uusi”, Mikko Ranta-Huitti kerto.

Itä-Suomi oli tullut loppilaisille Mikko Ranta-Huitille ja Hannu Huitille tutuksi karjanjalostusbisneksen kautta, sillä seudulla on paljon asiakastiloja. Työmatkoilla yöpymispaikka oli usein Parikkalan Särkisalmi. Kun Punkaharjun Wanha Asema tuli huutokaupattavaksi kolmatta kertaa, päättivät Huitit hankkia kiinteistön.

Asemarakennus on rakennettu vuosina 1906–1908 ja se tunnettiin pitkään VR:n listauksissa Punkaharjun rautatieasemana. Aseman kohdalla on edelleen kiskobussin seisake, mutta nimi on vaihtunut Lustoksi. Aseman vieressä on valtakunnallinen Metsämuseo Lusto.

Matti Turtiainen
Aseman Taidelaituri on myös junaseisake Lusto-nimellä. Matkustajat ottaa vastaan Miina Äkkijyrkän taideteos.

Aseman taidenäyttelyn järjestäminen ei ole mesenaattikaksikolle bisnestä vaan puhdasta hyväntekeväisyyttä.

”Onhan se hienoa, että meidän kotiimme tulee maailman huipputaiteilijoita”, Mikko Ranta-Huitti sanoo.

”Siunaukseksi on ollut se, että meille on tullut niin hyviä taiteilijoita vuosien varrella. Miina Äkkijyrkkä, Nanna Susi, Hannu Palosuo ja nyt Soile Yli-Mäyry sekä Markku Salo.”

Markku Salo kertoo tulleensa pitämään näyttelyä Punkaharjulle innostuneena. Hänen lasitöitään on asemalla esillä kolmisenkymmentä.

”Teemana on itse asiassa tämä miljöö ja sen arkkitehtuuri. Varsinkin tällaiset kolmiulotteiset työt ovat sidoksissa tilaan ja niitä ajatellaan sen tilan kautta. Ei tällaiseen ympäristöön voi mitä tahansa tuoda”, Salo pohtii.

Koronapandemia ei Salon mukaan ole juurikaan vaikuttanut taiteen tekijöiden työhön, vaan oikeastaan päinvastoin.

”Taidehan antaa ihmisille voimaa ja monet sanovat, että se parantaa, kun ajat ovat vaikeita.”

Matti Turtiainen
Leo Holmgrenin pronssiveistos on asetettu aseman puutarhaan.

Lue lisää

Lättähatun kyytiin ehtii vielä tänä viikonloppuna, Jokioisten höyryjunaan syyskuussakin

”Taide voi auttaa pitämään maaseudun elinvoimaisena” – ”Näin sen näimme” juhlistaa Lappajärven kuvataideleirien komeaa 50-vuotista perinnettä

Rungot rapisevat, kun salpietari leviää männikköön – typellä haetaan ripeää kasvua

Viime kesänä syntyi yli 4 000 pyöröpaalia – traktorihommat ovat nuoren koneurakoitsijan mieleen