Suomalainen Maaseutu

Hellekesä suosi syysviljoja – siementen kysyntä kasvaa reippaasti

Syksyn puinnit ovat menossa ja helteisen kuuma kesä on suosinut syysviljoja, kun varsinkin myöhään kylvetyt kevätviljat ovat kärsineet oikukkaista säistä. Yhä useampi viljelijä on alkanut miettiä syysviljojen ja syysöljykasvien viljelyä.
Veikko Niitty maa
Syysviljat ja -öljykasvit ovat tehneet tavallista paremmin kauppansa ja kasvun odotetaan jatkuvan. Syysviljat ovat kestäneet kesän oikukkaita säitä kevätkylvöisiä paremmin

Syysviljojen ja -öljykasvien valikoima tulee lähivuosina taatusti muuttumaan. Kahtena edellisenä vuonna syysviljat ovat pärjänneet kovissa sateissa ja paahtavassa helteessä, toteaa toimitusjohtaja Antti Ollila Tilasiemeneltä.

Viljelijät ovat tämän huomanneet ja muutos näkyy syysviljojen siementen kysynnän reippaana kasvuna. Suosituin on edelleen syysvehnä, joka vetää siemenkaupassa kaikkein parhaiten. Myös rukiilla menee varsin mukavasti ja noin 25 000 hehtaarin kylvöala riittänee kotimaan kulutukseen. Syysohrastakin on saatu isoja satoja.

Syysrypsin ja -rapsin ala on Ollilan mukaan myös kasvussa.

Talvehtiminen ei Ollilan mukaan ole niin suuri ongelma kuin kevätahava. Kun lumeton maa on vielä jäässä, mutta päivälämpötila nousee, kasvusto on vaarassa kuivettua ja nääntyä. Myös rouste tekee helposti vahinkoa syyskylvöisille kasveille.

Peltosiemenen toimitusjohtaja Timo Uusi-Rauva on Ollilan kanssa samoilla linjoilla. Syysviljojen suosio kasvaa vääjäämättä, etenkin vehnä on vahvassa vedossa. Rukiin viljelyintoa tuntuu jarruttavan lähinnä myllyjen viljelijöille maksama hinta.

Markkinoilla on ja koko ajan tulee uusia, viljelyvarmoja lajeja ja lajikkeita. Erityisesti KWS Kosmos -syysohran selviytyminen Suomen oloissa on hämmästyttänyt Uusi-Rauvaa.

Sadot ovat kahtena viime vuonna olleet sen verran hyviä, että kynnys kokeilla syysohraa viljelykierros on kasvanut.

Öljykasvien talvehtimisriski pelottaa viljelijöitä etenkin satopotentiaaliltaan parhaiden lajikkeiden kohdalla. Muutama vuosi sitten syysrapsi kiinnosti ja ala kasvoi, mutta talvehtimismurheiden takia kasvi on menettänyt suosiotaan.

Hankkijan siemenkaupan tuoteryhmäpäällikkö Tuomas Uusitalon mukaan kiinnostus syyskylvöisiin kasveihin on lisääntynyt tuntuvasti.

Suosiota selittävät keväiden ja kesien haastavat olosuhteet kevätviljoille. Myös ympäristönäkökulmat ovat syysviljojen eduksi.

Talviaikainen kasvipeitteisyys on eduksi niin maan kasvukunnon kuin hiilensidonnan kannalta. Pitemmän kasvukauden kasveina syyskylvöisten kasvien satopotentiaali on keväällä kylvettäviä suurempi.

Syyskylvöt tasaavat myös kevään työhuippua, vaikka kiireet toisaalta kasvavat syksyllä.

Syyskylvöisten suosion kasvu näkyy siinä, että öljykasvien siemeniä ei varastossa enää kovin paljon ole. Viljojen siementilanne on parempi, mutta niistäkään ei kaikkia lajikkeita enää ole saatavilla, Uusitalo kertoo.

Populaatiolajikkeita satoisammat hybridilajikkeet ovat yhä suositumpia. Hybridilajikkeesta ei kuitenkaan voi ottaa siementä, sillä sato alenee merkittävästi eikä lajike ole enää sama.

Lue lisää

Euroopan komission puheenjohtaja: "Tärkein tehtävämme on nopeuttaa rokottamista maailmanlaajuisesti"

Ilmastonmuutos etenee ja suurvallat mellastavat Pohjoisella napapiirillä – Suomi uudisti arktisen strategiansa vastatakseen haasteisiin

Raportti: Jopa 216 miljoonaa ihmistä voi joutua jättämään kotinsa ilmastonmuutoksen takia

1800-luvulla kuivuuden seuraukset olivat Uudellamaalla ja etenkin Helsingissä katastrofaaliset: Väestön kuolleisuus kaksinkertaistui