Suomalainen Maaseutu

Kun lannoitejuna saapuu Venäjältä, alkaa tohina – Cemagro siirsi tuotannon raja-aseman kylkeen Tohmajärvelle

Huolintakäytöstä vapautuneen terminaalin sisälle on tehty nykyaikainen lannoitetehdas. Tuotanto alkoi syyskuun alussa.
Matti Turtiainen
Lannoitteiden raaka-aineet ovat isoissa kasoissa, mistä ne siirretään kauhakuormaajalla sekoitus- ja säkityslinjalle, toimitusjohtaja Juhani Muhonen ja terminaalinjohtaja Jari Sivonen Cemagrolta kertovat.

Lannoitevalmistaja Cemagron terminaalialueella Tohmajärven Niiralassa on rauhallinen tunnelma syyskuun alussa, vaikka tuotanto pyörii periaatteessa täyttä päätä.

Jutuntekohetkellä odotellaan lannoitejunan saapumista terminaalin raiteelle. Sen jälkeen rauha on tipotiessään.

Venäläisiltä lannoitetehtailta pääasiassa tulevat lannoitejakeet sekoitetaan ja säkitetään sisätiloissa. Hetken varastoinnin jälkeen lannoitteet kuljetetaan asiakastiloille ympäri Suomen, kertoo toimitusjohtaja Juhani Muhonen Cemagrolta.

”Tuotanto pyörii kahdessa vuorossa viitenä päivänä viikossa ja lannoitevalmistus on kaikilta osin katon alla ja säältä suojassa”, Muhonen sanoo.

Vuonna 2008 perustettu Cemagro on pääosin Muhosen perheen omistama yhtiö. Juhani Muhosen lisäksi yhtiössä ovat mukana hänen sisaruksensa Markku Muhonen ja Marjukka Saarinen. Sisarusten isä, Jukka Muhonen, on hallituksen puheenjohtaja.

Tähän saakka Cemagron lannoitteet ovat tulleet Suomen markkinoille virolaisen sisaryhtiön Baltimark Oü:n tehtailta. Niiralassa tehdään Suomeen myytävät lannoitteet ja Virosta toimitetaan lannoitteet entiseen tapaan Ruotsiin ja Islantiin.

Miten päädyitte Niiralaan?

”Lannoitteiden kotimaisuutta haluttiin nostaa ja itärajan pinnassa katseltiin useita paikkoja. Päätös syntyi, kun nämä tilat vapautuivat Nurminen Logisticsin käytöstä", Juhani Muhonen sanoo.

Tilaa on reilusti lannoitteiden tuotantoon ja varastointiin. Katettua alaa on lähes 1,6 hehtaaria ja laajennusvaraa on, jos nykyiset hallit eivät riitä. Tontin pinta-ala on seitsemän hehtaaria, Muhonen toteaa.

Yli kolmen miljoonan euron tehdasinvestoinnilla haluttiin myös tehostaa logistiikkaa, Muhonen kertoo.

Värtsilän rajanylityspaikan tuntumassa sijaitsevalle terminaalille tulee Venäjän puolelta oma raide, jota pitkin lannoitevaunut tulevat suoraan sisälle terminaaliin.

Lannoitteet sekoitetaan ja säkitetään varsin kompaktisti yhdessä hallissa. Muut hallit ovat lannoitteiden raaka-aineiden sekä lannoitesäkkien varastoina. Lannoitteet lastataan rekkoihin sisätiloissa säältä suojassa.

Lannoitetuotanto on ulkoistettu Niiralassa alihankkijalle, joka työllistää 14 henkeä. Työpaikat ovat tärkeitä pienelle Tohmajärven kunnalle. Muhosen mukaan kunta on ollut alusta saakka erittäin myötämielinen Cemagron tuloon paikkakunnalle.

”Kunnan kanssa asiat ovat sujuneet. Kaavamuutoskin tarvittiin, kun tontin kaavamerkintä oli ehditty muuttaa palveluliiketoimintojen alueeksi. Merkintä muutettiin kemianteollisuuden toimintojen alueeksi.”

Lannoitteiden hinta on noussut melko voimakkaasti tänä vuonna, eikä Juhani Muhonen usko hintojen laskevan lähiaikoina. Suunta saattaa olla pikemminkin päinvastainen.

”Etelä-Amerikan soijatuotantoon ostetaan paljon lannoitteita ja se näkyy Euroopan hinnoissa. Näyttää siltä, ettei käännettä ole lähiaikoina tulossa, sillä esimerkiksi kali on kallistunut vahvasti”, Muhonen pohtii.

Myös EU:n kaavailemilla hiilitulleilla voi olla vaikutusta lannoitehintoihin. ”Se jää nähtäväksi. Hiilitullien vaikutus taitaa olla samanlainen kaikilla alan toimijoilla”, Muhonen sanoo.

Matti Turtiainen
Syksyn ensimmäiset lannoitteet odottivat kuljetusta Cemagron tehtaalla Niiralassa pari viikkoa sitten. Toimitusjohtaja Juhani Muhonen ja terminaalinjohtaja Jari Sivonen odottivat seuraavaa lannoitejunaa Venäjältä.

Lue lisää

Video: Tältä näyttää venäläinen puimuri – Mustanmeren kupeesta tuotu Rostselmash on esillä KoneAgriassa

Kanniaiset laittoivat maidontuotantoon ison vaihteen päälle Puolangalla: "Kanadasta tarttui mukaan pihaton 6-rivinen pohjaratkaisu"

”Juurikkaan viljelyssä oli seitsemän vuoden tauko, kun kyllästyin ruiskuttamiseen" – viljelytekniikan kehitys innosti uudelleen kasvin pariin

Kalajoen paloalue saatetaan suojella – mustuneet puut seisovat pystyssä odottamassa päätöstä