Suomalainen Maaseutu

Kalajoen paloalue saatetaan suojella – mustuneet puut seisovat pystyssä odottamassa päätöstä

Kalajoen metsäpaloalueella päivitetään parhaillaan sen puustotietoja. Sen ja muiden käynnissä olevien selvitysten perusteella tuhoalueen suurin metsänomistaja, Kalajoen seurakunta päättää aikanaan, päätyykö se alueen suojeluun vai hakkuisiin.
Hermanni Härkönen
Kalajoella paloi elokuussa 227 hehtaaria metsää ja suota ja näky oli lohduton. Nyt mietitään, mitä alueella voidaan tehdä. Pystyyn jäänyt puusto odottaa seurakunnan ratkaisua. Alueen määräaikainen suojelu on yksi vaihtoehto.

Kalajoen metsäpaloalueella ei metsäkone ole liikahtanut pelastustoimien päätyttyä ja palokujien tekemisen jälkeen. Puukauppaakin on tehty vain palokujilta pinoon tulleista puista ja muualta palamattomalta alueelta hakatuista puista.

”Kaikki jatkotoimenpiteet ovat vasta selvittely- ja neuvotteluvaiheessa. Vaihtoehtona Kalajoen seurakunnalla ovat metsätaloudelliset hakkuut tai määräaikainen suojelu”, korostaa kenttäpäällikkö Jussi Rissanen Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalasta.

Metsäpaloalue on kaikkiaan 227 hehtaaria, josta 208 hehtaaria on Kalajoen seurakunnan omistuksessa ja loput 19 hehtaaria viiden yksityisen metsänomistajan omistuksessa. Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala on jo vuosikausia hoitanut seurakunnan metsiä ja se edustaa seurakuntaa metsäpaloon liittyvissä vakuutus- ja suojeluasioissa.

Ensivaiheessa päivitetään paloalueen puustotiedot eli mitä metsään jäi palon jälkeen. Rissasen mukaan puustotietoa tarvitaan niin vakuutusarvioita, suojeluratkaisua kuin mahdollista puunkorjuusuunnitelmaakin varten.

Esimerkiksi suojelukorvaus nojautuu hyvin pitkälle puustoon. Puustoarvio valmistuu vielä syksyn aikana.

Kaavaillun suojelurajauksen sisään jää pääosin suota ja soiden välissä olevia kangassaarekkeita. Rajauksen laidalla on myös kangaspohjaista metsää, sillä pelkkä palanut suo ei suojelualueeksi käy.

Aki Paavola
Metsäkoneen päälle rakennettu sammutuskalusto selvisi vaikeassa maastossa.

Tuhoalueen puuston paloaste vaihtelee, Rissanen kertoo.

Missään ei pystypuusto ole palanut tyystin tuhkaksi, mutta osa on palanut latvaan asti tai vain tyveltä, osa puista on kaatunut maahan, osa kaadettu.

Kun maasto on paikoin kivikkoinen ja sen päällä oleva kunttakerros on palanut, puiden juuristo jäi tyhjän päälle. Näin puut kaatuilevat helposti, jopa nojauksesta tai helikopterin ilmavirrasta.

”Puunkorjuun kannalta alue on pehmeäpohjaista rämettä ja paloalueen ojien patoaminen turvekytöpalon sammumisen varmistamiseksi vielä lisäsi maaston märkyyttä. Käytännössä kyseeseen tulee ainoastaan talvihakkuu”, Rissanen huomauttaa.

Vedenpinta joudutaan hänen mukaansa pitämään ylhäällä ainakin talven yli. Vesiensuojelullisesti veden äkkinäinen laskeminen ei ole mahdollista vaan se on tehtävä hallitusti.

”Palaneen puun tuhkasta on liuennut fosforia ja sitä on irronnut myös suosta, joten sellaista ravinnemäärä ei voi kerralla päästää vesistöön. Patojen purku on mahdollista olosuhteista riippuen ehkä kevättalvella tai sulamistulvien jälkeen.”

Aki Paavola
Viljelijät ja lietelantavaunut olivat tärkeä apu, kun vettä kuljetettiin paloalueelle.

Paloalueelta korjattavissa oleva hiiltynyt puu kelpaa vain energiapuuksi, tosin siinäkin on rajoitteensa. Kyse on syöpää aiheuttavasta materiaalista, joka on haketettava metsässä sekä käsiteltävä ja toimitettava kaikissa myöhemmissäkin vaiheissa omana eränään. Sen käsittely vaatii henkilöstöltä suojautumista.

Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan toimihenkilöille metsäpalo jälkitoimineen aiheuttaa paitsi paljon lisätyötä, myös tilanteita, joista ei aiemmin ole kokemuksia.

”Maastosta on palanut metrin kerros maatumatonta turvepohjaa, johon metsän uudistaminen normaalisti tapahtuisi. Mitä toimenpiteitä siinä pitäisi nyt tehdä alueen uudistamiseksi, jos siihen päädytään. Tutkimustietoakaan ei sellaisesta oikein ole”, Rissanen toteaa esimerkkinä.

Metsän pohja paloi ja jätti puiden juuret näkyviin.

Määräaikainen 20 vuoden suojelu on luonnonsuojelulain mukainen menettely, josta sopivat Ely-keskus ja maanomistaja. Siitä maksettavat korvaukset tulevat Metso-rahoituksesta.

Metsäpaloalueet ovat yksi Metso-ohjelman valintaperuste ja käytännössä kaikki tarjotut isommat metsäpaloalueet on otettu suojelun piiriin.

Vielä Kalajoen metsäpaloaluetta suuremmalla Muhoksen 250 hehtaarin metsäpaloalueella Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus teki metsänomistajien kanssa kuusi määräaikaista suojelupäätöstä yhteensä 70 hehtaarin kokonaispinta-alasta.

Myös Kalajoen paloalueen yksityisille metsänomistajille esitetään vaihtoehtona määräaikaista suojelua.

Lue lisää

Yle uutiset: Kauneimpia joululauluja lauletaan seurakunnissa tänä vuonna lähes normaaliin tapaan

Yliö: Minun oikeustajuani tämä ei vastaa – maakuntakaavaan merkityt suojelualueet estävät metsän hyödyntämisen, mutta alueita ei silti lunasteta

Maanomistajien oikeudet paitsiossa?

Uusi suomalainen sammutuskemikaali joutui kovaan testiin Kalajoen maastopalossa