Suomalainen Maaseutu

Kanniaiset laittoivat maidontuotantoon ison vaihteen päälle Puolangalla: "Kanadasta tarttui mukaan pihaton 6-rivinen pohjaratkaisu"

Päivi ja Petri Kanniainen sekä heidän poikansa Jani hoitavat sadankuudenkymmenen lehmän tilaansa maatalousyhtymänä, mikä antaa tarvittavaa pelivaraa tuotannon kehittämiseen.
Anne Anttila
Karjanjalostus on pitkäjänteistä tiimityötä, johon tarvitaan omien lisäksi ulkopuolisia silmiä, maidontuottaja Päivi Kanniainen Puolangalta toteaa.

Puolankalaiset Päivi ja Petri Kanniainen eivät olisi lähteneet laajentamaan näin voimakkaasti, ellei perheen Jani-poika olisi ollut kiinnostunut maidontuotannosta.

"Tilaa on rakennettu, raivattu ja laajennettu tulevaisuutta ajatellen. Olemme kiitollisia Janin mukaan tulosta. Maatalousyhtymänä toimiminen keventää työtaakkaa, luo turvallisuutta ja antaa muutenkin uusia mahdollisuuksia kehittää tilan toimintoja", Kanniaiset kertovat.

Isäntäparilla on kokemusta karjanpidosta vuosikymmenten ajalta, sillä he ottivat isännän kotitilan nimiinsä vuonna 1990.

"Tila oli pieni, mutta toimiva. Parsinavetassa oli kymmenen lehmää, nuorkarja ja muutama sonni. Alkuun päästiin, kun tahto työntekoon oli kova. Navettaa jatkettiin kahteen kertaan ja viimeisin laajennus tehtiin vuonna 2002. Tuolloin saatiin parsipaikat kolmellekymmenelle lypsävälle", Päivi Kanniainen kertoo.

Matka Kanadaan toimi hyvänä vauhdittajana tulevaisuutta ajatellen.

Vuonna 2012 suunniteltiin yhden robotin lypsypihattoa ja rahoitus oli valmiina. Hanke laitettiin kuitenkin jäihin, koska uusien laskelmien valossa samalla hinnalla olisi saanut lähes kahden robotin pihaton.

Jarruttelu kannatti. Samana vuonna isäntäpari teki matkan Kanadaan ja tutustui pihattoratkaisuihin.

"Kanadasta tarttui mukaan siihen aikaan Suomessa vielä harvinainen 6-rivinen pohjaratkaisu. Se antoi rakennusprojektiin uudenlaista nostetta."

Kanniaiset vierailivat ahkerasti myös kotimaan pihatoissa ja napsivat idean sieltä ja toisen täältä. Tutustuminen eri vaihtoehtoihin toi selkeyttä päätöksiin ja samalla selvää säästöä.

Investointien järjestys muuttui ja ensin tehtiin tilat nuorkarjalle, minkä ansiosta lypsävien määrää saatiin nostettua kuuteenkymmeneen.

Vuonna 2017 toiminnan ympärille perustettiin maatalousyhtymä, kun osa vetovastuusta siirtyi perheen pojalle, Janille.

"Yhtymän perustaminen oli lähtölaukaus isojen investointien tielle. Samana vuonna rakennettiin kuivalantala sekä kuivikevarasto. Ostoslistalla oli myös vanha pakettiauto, jolla lähdettiin tien päälle ostamaan lähimaakunnista 80 lehmänvasikkaa", isäntäperhe kertaa.

Anne Anttila
Kanniaisen perhetiimi Petri (vas.) Päivi, Jani tekevät tiivistä yhteistyötä. Tila muutettiin yhtymäksi neljä vuotta sitten ja yhtiöittämistä mietitään. On palkitsevaa, kun kahden sukupolven osaaminen voidaan yhdistää.

Vahva perhetiimi on Kanniaisen tilan kantavia voimia.

Tämä näkyy kaikissa toiminnoissa myös marraskuussa 2018 käyttöön otetussa robottipihatossa.

"Työnjako ja vastuualueet ovat selkeitä. Hyvän karjasilmän omaava emäntä on tilan lehmävastaava, poika hoitaa ruokinnan sekä peltopuolen ja minulle jäävät vasikat ja hiehot. Kaikki tekevät tarvittaessa kaikkea, mutta näin töihin saadaan sujuvuutta", Petri Kanniainen toteaa.

Saumaton tiimityö näkyy maitokilojen ohella myös toiminnan tasaisena kasvuna. Tilan EKM-tuotoskin oli parhaimmillaan 12 710 kiloa.

"Tulokset eivät synny yhdessä yössä. Onnistumisten eteen on tehtävä työtä, mutta matkassa tarvitaan tiedon ja taidon lisäksi tuuria."

Anne Anttila
Maitotilaa on rakennettu, raivattu ja kehitetty viimeiset kahdeksan vuotta lähes tauotta. Työn alla oleva konehalli valmistuu vielä syksyllä Jani ja Petri Kanniainen kertovat.

"Notkahduksia tulee, mutta varautuminen on paras tapa korjata tilapäinen sivuluisu. Käytämme paljon myös ulkopuolisia asiantuntijoita ja arvostamme tilayhteistyötä. Valtaosa koneista naapurin kanssa yhteisiä", Kanniaiset kertovat.

MTY Kanniaisen tulevaisuus näyttää turvatulta, sillä tilan nuorella isännällä on vahva ote tilan töihin.

"Raamit ovat nyt valmiina. Seuraava tavoite on lisätä peltoalaa ja tehostaa sitä kautta peltoviljelyä", Jani Kanniainen sanoo.

"Pellosta on hieman pulaa, mutta raivaamalla saadaan ainakin osa vajeesta paikattua. Näkymät ovat muutenkin suotuisat. Suunnitelmissa on muuttaa tila osakeyhtiöksi. Kun saan osake-enemmistön, voin aloittaa turvallisen laskeutumisen kohti lopullista sukupolvenvaihdosta", hän kertoo tyytyväisenä.

Anne Anttila
Kolmen robotin ja 160 lehmän navetta valmistui kolme vuotta sitten. Viime vuonna lehmät lypsivät keskimäärin 12 700 litraa.

Lue lisää

”Juurikkaan viljelyssä oli seitsemän vuoden tauko, kun kyllästyin ruiskuttamiseen" – viljelytekniikan kehitys innosti uudelleen kasvin pariin

Kalajoen paloalue saatetaan suojella – mustuneet puut seisovat pystyssä odottamassa päätöstä

Kun lannoitejuna saapuu Venäjältä, alkaa tohina – Cemagro siirsi tuotannon raja-aseman kylkeen Tohmajärvelle

Traktorikaupan nousu näyttää jatkuvan, mutta hidastuen