Suomalainen Maaseutu

Ylämaankarja löysi paikkansa poronhoitoalueella

Highlandereita kasvattavalla Keskitalon Luomutilalla Ranualla on paneuduttu tosissaan karjan jalostukseen ja ruokintaan. Tavoite on tuottaa ympäri vuoden ulkona olevan karjan lihaa mahdollisimman tehokkaasti. Rotuvalintaa ei ole tarvinnut katua.
Arto Takalampi
Keskitalon Luomutilan Eija ja Teemu Nurmela ovat kasvattaneet kymmenisen vuotta ylämaankarjaa Ranualla Etelä-Lapissa. Vaikka rotu on niin säyseä, kesytetään kaikki vasikat viimeistään vieroitusiässä, jotta Aapo-poikakin uskaltaa rapsuttaa niitä.

Ylämaankarja eli Highland cattle on laiduntanut Eija ja Teemu Nurmelan Keskitalon Luomutilan vaaramaisemissa Ranualla kymmenisen vuotta. Alun viidestä lehmästä on kasvanut tavoitteellisesti ja ammattimaisesti hoidettu karja.

Tilanpitoa vuonna 2008 jatkaneella Teemu Nurmelalla oli alkujaan pieni porokarja ja metsätaloutta, minkä lisäksi hän oli reissuhommissa.

Eläimet vaihtuivat ylämaankarjaan, kun paikallisen meijerin alkutuotantoneuvoja Eija Nurmela tuli mukaan tilan kuvioihin.

”Halusimme molemmat reissuhommien sijaan jäädä tilalle ja kehittää sitä kasvattamalla jotain lihakarjarotua ulko-oloissa. Kokkolan maatalousnäyttelyssä vuonna 2009 tutustuimme ylämaankarjaan ja valinta oli selvä”, Eija Nurmela kertaa.

”Ensimmäiset viisi lehmää ja vasikkaa tulivat vuonna 2012 ylitorniolaiselta ylämaankarjan pioneeritilalta. Valinta oli onnistunut. Tuotanto on laajentunut 50–60 -päiseksi karjaksi.”

Arto Takalampi
Vasikat vierotetaan emostaan vajaan 10 kuukauden ikäisinä. Jalostuksessa käytetään sekä astutussonnia että keinosiemennystä.

Tilalla on keskitytty määrätietoisesti rodun jalostukseen ja jalostuseläimiin. Astutussonnin lisäksi käytetään keinosiemennystä haluttujen sukulinjojen eteenpäin viemiseksi. Ylitorniolaistilalta on ostettu lisää keinosiemennettyjä hiehoja.

Jalostuksella haetaan parempaa kasvunopeutta ja lihaksikkuutta, sillä eläimet loppukasvatetaan tilalla, Eija Nurmela kertoo.

Tavoitteessa on onnistuttu. Teurasiältään 3–3,5 -vuotiaiden sonnien keskipaino on yli 400 kiloa ja lihaksikkuusluokka R tai R+.

”Olemme tyytyväisiä ruhopainoihin, samoin kahden vuoden teurasiässä olevien hiehojen painokehitykseen”, hän sanoo.

Arto Takalampi
Ympäri vuoden ulkona oleva karja laiduntaa kesäisin. Talvella karja ruokitaan laitumelle sekä säilörehulla että kuivaheinällä.

Nurmelat korostavat, että hyvän rehun ansiosta eläin pystyy hyödyntämään kasvupotentiaalinsa. Luomuruokinta on suunniteltu tarkkaan ja analyyseillä varmistetaan, mitä lehmät syövät.

”Me haluamme, että eläin kasvaa kiloja eikä sitä vain pidetä hengissä. Jos eläin on puoli vuotta nopeammin teuraskypsä, se tietää paljon säästöä ruokintapäivissä”, Eija Nurmela laskee.

Ympäri vuoden ulkona oleva karja laiduntaa kesäisin. Talvella karja ruokitaan laitumelle sekä säilörehulla että kuivaheinällä. Tilalla on 15 nurmilohkoa luonnonlaitumina ja viljeltyinä laitumina.

Hiehot laiduntavat järvenrantaniittyjä, emolauman ja sonnien laitumet kiertävät talouskeskuksen ympärillä.

”Pelloilta tehdään vain yksi säilö- ja kuivaheinäsato apilan ehdoilla, kun kasvusto kukkii heinäkuussa. Lisäksi luomukuivaheinää ostetaan sopimustilalta pienpaaleissa tasaamaan apilapitoista rehua”, Teemu Nurmela sanoo.

Vajaan 10 kuukauden ikäisenä vieroitetuille vasikoille annettiin ennen hieman luomuväkirehua. Nyt siitä on voitu luopua vasikoille hyvin soveltuvan valkuaispitoisen ja sulavan rehun ansiosta. Karja on aidosti ruoholla ruokittua.

Arto Takalampi
Lysti ja Oltermanni-sonni. Lystin nimen takana on sen toinen ”lystikäs” sarvi, jonka aihio vaurioitui jo vasikkana ja alkoi kasvaa eri suuntaan.

Ranuan korkeudella lunta on maassa myöhään keväälle, joten poikimiset on myöhästetty huhtikuusta kesäkuulle. Kevään lumisose on jopa vaaraksi vasikalle, jos emo menee vaivihkaa metsälaitumelle poikimaan.

”Ihannetilanne olisi, jos vasikat pääsisivät hyödyntämään laidunnurmea mahdollisimman aikaisin”, Eija Nurmela sanoo.

Talvesta on hyötyä, sillä se tulee kerralla. Näin eläinten ei tarvitse olla loskassa ja ravassa, mikä säästää kuiviketta. Toisaalta laitumella käytössä olevia olkipetejä varten olkea ei ole, vaan se pitää tuoda Oulun seudulta.

Kesä- ja talvilaitumilla on katoksia sekä metsän suojaa, mutta eläin päättää kuitenkin itse, käyttääkö se niitä tai olkipetejä.

"Vanhat, 13- ja 14-vuotiaat rouvat tai lauman johtaja makailevat puhtaalla ja kuivalla lumella, vaikka vieressä on olkipeti", Teemu Nurmela naurahtaa.

Lue lisää

Video: Maatalousmuseon varastoissa lymyää koneväen aarreaitta – pääsimme rakennuksiin, joissa harva on käynyt

Mallasohran saatavuus huolettaa Viking Maltia

Konekaupan ykkösvitja mietteliäänä KoneAgriaan Tampereelle – Kauppa on käynyt lähes normaalisti, mutta tilojen vaikea taloustilanne huolettaa

”On hienoa, että lihakarjan kasvattajat pääsevät vihdoin vaihtamaan ajatuksia kasvotusten" – KoneAgriassa ensimmäinen eläinesittely kahteen vuoteen