Suomalainen Maaseutu

Video: Maatalousmuseon varastoissa lymyää koneväen aarreaitta – pääsimme rakennuksiin, joissa harva on käynyt

Suomen maatalousmuseolla on kaksi isoa varastorakennusta tupaten täynnä hevosajan ja koneellistumisen alkuvaiheiden esineitä. Suomalainen Maaseutu pääsi vilkaisemaan museon kulissien taakse.
Kari Salonen
Maatalousmuseon kokoelmissa on yli 6000 esinettä, joista vain pieni osa sopii kerralla museon näyttelyihin. Suurin osa on täällä varastoissa, kertovat kokoelmatyöntekijä Maileena Vaajoensuu ja konservaattori Taina Ilmonen Sarka-museosta.

Maatalousmuseo Saran konservaattori Taina Ilmonen ja kokoelmatyöntekijä Maileena Vaajoensuu pujottelevat pitkin pitkää ja hämärää hallin keskikäytävää.

Molemmin puolin on lapsuudesta tuttuja koneita, viskureita, hytittömiä traktoreita, rautapyöräisiä kylvökoneita, kymmeniä puimakoneita, maamoottoreita ja kolme höyrykonettakin.

"Hieman siivosimme, kun kuulimme, että olette tulossa", Ilmonen myhäilee.

Jotain läikähtää. Tuntuu, että palaan hetkeksi lapsuuden maisemiin, kun aina oli kesä ja aurinko paistoi. Heinänteon riesat ovat unohtuneet.

Vaajoensuun mukaan museot ovat alkaneet esitellä varastossa olevia tavaroita ja järjestää vierailuja, mutta Loimaalla niin ei ole ainakaan vielä tehty. Harva edes tietää, että museolla on varastoja.

llmoselle hallit ovat olleet 18 vuotta työpaikka. Aika kuluu tavaroiden kunnostamisessa ja järjestelemisessä ja paikkojen pitämisessä siistinä.

Kari Salonen
Vanha Volga palveli Ypäjällä hevosten vetotehon mittauksessa jarruautona. Se selittää rekisterikilven vaakunan.

Maatalousmuseo Saralla on varastotiloina kaksi isoa hallia reilun kymmenen kilometrin päässä museosta. Ne ostettiin 15 vuotta sitten.

Suurin osa museon kokoelmista on varastoitu sinne, mutta tarkkaa lukua esineistä Ilmonen ja Vaajoensuu eivät ulkomuistista uskalla sanoa.

Luetteloituja esineitä on noin 6 000 ja jonkin verran on luetteloimattomia sen päälle. Uusin on vasta Mäntsälästä tullut hautomakone.

"Hautomakone otettiin kuvien perusteella ja niissä se näytti hieman paremmalta kuin todellisuudessa oli. Lähes samanlainen hautomakone oli tullut jo ennen, mutta tämä on harvinainen ja tehty Suomessa", Ilmonen kertoo.

Museolle tarjotaan esineitä lähes päivittäin ja vastaus on lähes yhtä usein, ettei esinettä voida ottaa. Samanlaisia saattaa olla jo useita ja lisäksi varastotilaa ei juuri ole, Vaajoensuu kertoo.

Haastattelua edeltäneenä päivänä tarjottiin tappuria. Niitä on entuudestaan kolmisenkymmentä ja samanlaisia oli jo kolme, Vaajoensuu sanoo.

Vaajoensuun mukaan kesäisin tavaroita tarjotaan vilkkaasti, kun on lomaa ja siivotaan paikkoja. Korona vielä lisäsi esineiden tarjoamista, hän kertoo.

Kari Salonen
Hautomakone otettiin kuvien perusteella ja niissä se näytti hieman paremmalta kuin todellisuudessa oli, Taina Ilmonen miettii.

Tappurin ohella kangaspuita tarjotaan paljon. Etenkin isoista esineistä halutaan luopua ja niille etsitään uutta paikkaa, Ilmonen miettii.

"Rukkejakaan ei sovi yhtään lisää eikä viskureita."

Jos uusia ja etenkin isoja esineitä otetaan vastaan, jotain pitää laittaa pois, konservaattori sanoo.

Ilmonen ja Vaajoensuu miettivät pitkään, kun heiltä kysyy, mitä esineitä valikoimista puuttuu ja mitä sinne toivottaisiin.

Ilmosen mukaan museolla on vähän sellaisia esineitä, jotka on totuttu heittämään loppuun käytettyinä pois. Samoin uudehkoja tavaroita voisi tarjota.

Jos esine on hyväkuntoinen, se voi korvata kokoelmassa olevan huonokuntoisen. Työvaatteita saisi olla enemmän, samoin lannoite-, rehu- ja eläinlääkepakkauksia.

Vanhaa lypsykonetta on etsitty ja muutakin lypsyyn ja karjatalouteen liittyvää esineistöä kaivataan, Ilmonen sanoo.

Kari Salonen
Maatalousmuseon vanhimmat esineet ovat 1700-luvulta, ehkä sitäkin vanhempia on. Vuosilukuja niistä ei löydy.

Vaajoensuu suosittelee ottamaan yhteyttä sähköpostilla tai soittamaan ja lähettämään valokuvia tavaroista. Esineen historia tulisi tietää mahdollisimman tarkkaan.

Museo ei ole vain vanhan tavaran säilytyspaikka. Tarinat ja taustatiedot ovat tärkeitä tietolähteitä alan tutkijoille. Ilman tietoja esine on aika hyödytön museolle, Vaajoensuu kertoo.

Museotavaroita ei tarvitse puhdistaa etukäteen. On etu, jos esineet ovat juuri siinä kunnossa kuin ovat. Museolla esine puhdistetaan niin, että sen arvo säilyy. Painepesuriin ei missään nimessä pidä kajota, Ilmonen sanoo.

Kolme vuotta sitten Loimaalle siirrettiin Helsingin yliopistolla Viikissä sijainneen maatalousmuseon 1 400 esinettä, kun vesivahinko oli tuhota ne. Sen jälkeen yliopisto on tyhjentänyt varastoja ja tavaroita on tullut lisää.

Viikin tavaroista on koottu pysyvä näyttely maatalousmuseoon, mutta sinne sopi vain puolet. Toinen puoli on sijoitettu varastoon, Ilmonen sanoo ja vilkuilee täysiä hyllyjä.

Kari Salonen
Maatalousmuseon valikoimien 50- ja 60-luvun koneet ja laitteet vievät aikamatkalle maatalouden koneellistumisen alkumetreille.
Lue lisää

Kumpi on hurjempi, kotimainen kauhuperinne vai Halloween? – Suomessa pirut houkuttelivat turmion teille ja murhatut lapsivainajat itkivät kurjaa kohtaloaan

Ylämaankarja löysi paikkansa poronhoitoalueella

Mallasohran saatavuus huolettaa Viking Maltia

Konekaupan ykkösvitja mietteliäänä KoneAgriaan Tampereelle – Kauppa on käynyt lähes normaalisti, mutta tilojen vaikea taloustilanne huolettaa