Suomalainen Maaseutu

Katso videolta, miten syysvehnä voi, kun se kylvettiin sokerijuurikkaan sekaan viikko ennen juurikkaan nostamista

Oripääläinen viljelijä kylvi syysvehnää rehevästi kasvavan sokerijuurikkaan sekaan lokakuun alussa. Viikko kylvön jälkeen pellolta nostettiin 45 tonnin sokerijuurikassato.
Veikko Niittymaa
Sokerijuurikasta viljelevä Timo Rouhiainen päätti kokeilla syysvehnän kylvämistä juurikkaan jälkeen, mutta niin, että syysvehnä kylvetään viikkoa ennen nostoa kasvuston sekaan.

Oripääläinen Timo Rouhiainen ravistelee totuttuja viljelytapoja. Sokerijuurikasta suorakylvönä viljelevä isäntä lienee harvinaisuus, mutta nyt mennään vielä pidemmälle.

Rouhiainen kylvi syysvehnää lokakuun alussa tuuheasti kasvavan sokerijuurikkaan sekaan keskipakolevittimellä. Juurikas nostettiin viikkoa myöhemmin.

Juurikkaan nostamisesta on haastatteluhetkellä reilu viikko. Syysvehnä on orastunut valtaosin tasaisesti.

"Viikon aikana siemenet turposivat ja osassa näkyi orasta. Nostokone heitti jyvien päälle hieman multaa. Nostokoneen pyörien kohdalla siemen painui ehkä syvemmälle, mutta eiköhän se sieltä nouse."

Veikko Niittymaa
Pari viikkoa sitten kylvetty syysvehnä oli ehtinyt jo oraalle. Juurikas nostettiin pellolta viikko ennen haastattelua.

Sokerijuurikas nostetaan myöhään ja pellot ovat usein niin märkiä, ettei kylvö onnistu enää noston jälkeen. Ennen nostoa maat ovat kuivia, sillä juurikas haihduttaa tehokkaasti.

Rouhiaisen kylvökoe on mukana Hiilestä kiinni -hankkeessa, jossa kehitetään hiiltä sitovia menetelmiä yhdessä viljelijöiden kanssa. Hankkeen puuhamiehet eivät ideasta liikoja innostuneet. "Kahden hehtaarin siemenet kustannettiin."

Kymmenen hehtaarin pellolla kokeillaan erilaisia siemenmääriä. Tavallisen 250 kilon lisäksi koeruutuja on 350 kilon ja toisaalta 70 kilon siemenmäärälle. Eron huomaa oraiden määrässä.

Lisäksi kaksi hehtaaria kylvettiin heti noston jälkeen suorakylvökoneella, mutta oraat eivät olleet ehtineet pintaan vierailuhetkellä lokakuun puolivälin jälkeen.

Veikko Niittymaa
Puhdistuskuormain on ollut käytössä muutaman vuoden. Se löytyi edullisesti Espanjasta. Kone on helppo siirtää ajamalla, mistä on etua, jos nostettavia lohkoja ja juurikasaumoja on paljon, Timo Rouhiainen kertoo.

Myöhäisen sadonkorjuun takia syyviljan kylväminen ei juuri onnistu juurikkaan noston jälkeen ja kasvipeitteisyyttä on vaikea saada aikaiseksi. Kasvuston sekaan kylvämällä se ehkä onnistuu. Juurikkaan viljely on sen verran voimaperäistä, ettei syysvehnälle tarvita lannoitusta, Rouhiainen toteaa.

Vehnän sekaan lisättiin aluskasviksi valkoapilaa kaksi kiloa hehtaarille. "Kaadoin pussista apilaa samalla, kun urakoitsija valutti suursäkistä syysvehnää levittimeen."

Työ sujui nopeasti, kun keskipakolevittimen työleveys oli 25 metriä, Rouhiainen kertoo.

Tilalla on tänä vuonna kolmisenkymmentä hehtaaria sokerijuurikasta, joka nostettiin lokakuun alkupuolella. Koko ala on kylvetty syysvehnälle. "Käytin sertifioitua siementä, kun tilalle ei ole aikoihin viljelty syysviljoja."

Mikäli syysvehnä ei talvehdi tai tulee muita ongelmia, pellolle voidaan kylvää juurikasta tai paikkauskylvönä kevätvehnää, Rouhiainen miettii.

Juurikkaan ja syysvehnän yhdistelmä lienee myös peurojen mieleen. Ensin se voivat syödä jäämäjuurikkaita ja myöhemmin syksyllä syysvehnän oraita, Rouhiainen myhäilee. Alueella on vahva peurakanta.

Veikko Niittymaa
Nostokoneen pyörien urat näkyvät eikä niitä tasoiteta. Pellolla on kasvanut kolme vuotta peräkkäin suorakylvettyä juurikasta. Timo Rouhiainei uskoo, että pyörien kohdatkin orastuvat ennen talvea.

Rouhiainen on suorakylvön pioneereja ja on viljellyt muokkaamatta myös sokerijuurikasta vuosien ajan. Hän myös tuo suorakylvökoneita maahan.

Esittelylohkolla on kasvanut kolme vuotta peräkkäin sokerijuurikasta eikä noston jälkeen maata ole muokattu eikä edes tasattu.

Rouhiainen esittelee syysvehnäkoetta 10 hehtaarin lohkolla, jolta kertyi juurikasta noin 45 tonnia hehtaarilta. Se tyydyttää isäntää hankalan kesän jälkeen. Viereiseltä pikkulohkolta saatiin ehkä 60 tonnia.

Muutama juurikaslohko kärsi rikkakasveista ja sato jäi niukaksi, kun keväinen rikkatorjunta ei tehonnut. Tulos näkyi vasta kolmen viikon päästä eikä torjuntaa voinut silloin enää uusia, Rouhiainen kertoo.

Lue lisää

Hienostunut tekniikka tarkentaa rehuntekoa – lähi-infrapuna kertoo laadun sekunneissa

Navetan laajentaminen oli omanlainen jännitysnäytelmä – "Eläimet oppivat robotille hämmästyttävän hyvin ja nopeasti"

Kärsämäellä toimiva lannoitetehdas onnistui ensimmäisenä maailmassa erottamaan käytetyistä paristoista lannoitteita pelloille – tuotteita myydään jo Australiassa ja Kanadassa

Huolellinen suunnittelu palkitsi, kun lihakarjatila kaksinkertaisti emolehmien määrän