Suomalainen Maaseutu

Navettatyömaat hiljenevät kalliiden kustannusten ja tuotannonrajoitusten takia

Sopimustuotannon rajoitteet sekä kustannusten rakettimainen nousu hillitsevät investointihaluja. Tilaa laajennuksille löytynee jälleen vuodesta 2024 eteenpäin.
Johannes Tervo
Timpurit laittavat vasarat hetkeksi naulaan, kun kustannusten nousu yhdessä sopimustuotannon rajoitteiden kanssa hillitsevät uusien navetoiden rakentamista. Kuvan navetta on jo käytössä.

Valion siirtyminen sopimustuotantoon vähensi navetoiden laajennusintoa. Myös rakennustarvikkeiden nopea kallistuminen hillitsee uusien suunnitelmien alulle laittamista. Valoa näkyy muutaman vuoden päässä.

Osuuskunta Pohjolan Maidon tuotantoasiantuntija Pekka Petäjäsuvanto arvioi, että edellä mainitut syyt tekevät ensi vuodesta investointien osalta todella hiljaisen.

”Ensi vuonna voi kuitenkin laittaa uusia suunnitelmia alulle. Sopimusmäärien lisäykset tulevat mahdollisiksi jälleen vuonna 2024, sillä osa maitotiloista luopuu joka tapauksessa tuotannosta."

"Ennakoivasti rakentamista voi aloittaa vuonna 2023 tai jo ensi vuonna”, Petäjäsuvanto sanoo.

Tuotannon laajentaminen kiinnostaa maitotiloja. Pohjolan Maitoon tulee kyselyitä laajentamismahdollisuuksista tasaiseen tahtiin.

Valiolaisten tilojen kannattaa aloittaa laajennusten suunnittelu yhteydenotolla omaan osuuskuntaan.

OP Ryhmän maa- ja metsätalouspalveluiden johtaja Teppo Pöllänen seuraa maatilojen investointeja valtakunnallisesti.

”Tyypillinen maitotilan investointi on viime aikoina ollut yhden robotin lisäys. Nyt on havaittavissa, että investointien määrä vähenee selvästi ensi vuonna."

"Tällä hetkellä keskitytään tuotannon tehostamiseen, eläinten hyvinvointiin, pieniin peruskorjauksiin ja muihin korvausinvestointeihin. Biokaasukin kiinnostaa”, Pöllänen summaa.

Pieni hengähdystauko tarjoaa Petäjäsuvannon ja Pölläsen mielestä yrittäjille mahdollisuuden suunnitella tulevia investointeja huolellisesti.

”Isoon investointiin valmistautuminen vie vuosia. Realistinen suunnittelu sekä aktiivinen yhteydenpito meijeriin ja rahoittajaan ovat hyviä lähtökohtia”, Pöllänen näkee.

Jotta tieto vaihtuu tärkeimpien yhteiskumppaneiden kesken, Petäjäsuvanto ehdottaa, että maatalousyrittäjä kutsuu investoinnin kannalta keskeiset kumppanit samaan pöytään heti alkuvaiheessa.

”On etu, että paikalla ovat yrittäjien lisäksi rahoittaja, osuuskunnan edustaja ja talouslaskelmia laativa asiantuntija. Yrittäjän aikaa säästyy ja kaikki saavat saman käsityksen investoinnista."

"Yhteisessä pöydässä syntyy yrittäjän kannalta arvokkaita ajatuksia”, Petäjäsuvanto toteaa.

Onnistuneiden maitotilainvestointien avaintekijöiksi Petäjäsuvanto ja Pöllänen nimeävät entuudestaan hyvät tuotantotulokset ja terveen talouden.

”Pitäisi olla parhaimman neljänneksen joukossa, kun isoon investointiin lähdetään. Se takaa, että tilan maksuvalmius säilyy hyvänä myös investoinnin jälkeen”, Petäjäsuvanto toteaa.

”Investoinnille on laadittava tarkka budjetti ja siinä on pysyttävä. Kustannusarvion ylitystä voi olla mahdotonta kiriä kiinni tulevina vuosina, vaikka tuotanto kasvaa."

Pankit kiinnittävät huomiota erityisesti maatilan maksuvalmiuteen, kun rahoituspäätöksiä tehdään. Rahan on riitettävä myös investoinnin aikana.

”Yrittäjäominaisuuksien, talouden ja tuotannon on oltava kunnossa ennen investointiin lähtemistä. Tuotosta on vaikea nostaa nopeasti. Tilan aiempi tuloksentekokyky ja näytöt osaamisesta ovat paras meriitti rahoituskelpoisuutta arvioitaessa”, Pöllänen korostaa.

Hän muistuttaa, että uusi navetta on saatava mahdollisimman nopeasti täyteen ja tuotanto pyörimään täydellä kapasiteetilla. Eläinmäärän lisäys pitää suunnitella hyvässä yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa.

Pöllänen toivoo yrittäjiltä mahdollisimman totuudenmukaisia laskelmia ja suunnitelmia.

”Rahoittaja kaipaa realistisia laskelmia investoinnin vaikutuksista. Suosittelen kääntymään laskelmien teossa sellaisten talousasiantuntijoiden puoleen, jotka osaavat haastaa asiakkaan näkemystä.”

”Korvausinvestoinnit on otettava huomioon kannattavuuslaskelmissa ja ne pitäisi pystyä pääsääntöisesti tekemään omasta kassasta”, Pöllänen sanoo.

Lue lisää

Hienostunut tekniikka tarkentaa rehuntekoa – lähi-infrapuna kertoo laadun sekunneissa

Navetan laajentaminen oli omanlainen jännitysnäytelmä – "Eläimet oppivat robotille hämmästyttävän hyvin ja nopeasti"

Kärsämäellä toimiva lannoitetehdas onnistui ensimmäisenä maailmassa erottamaan käytetyistä paristoista lannoitteita pelloille – tuotteita myydään jo Australiassa ja Kanadassa

Huolellinen suunnittelu palkitsi, kun lihakarjatila kaksinkertaisti emolehmien määrän