Suomalainen Maaseutu

Huolellinen suunnittelu palkitsi, kun lihakarjatila kaksinkertaisti emolehmien määrän

Polvijärveläinen emolehmätila investoi 2019 tuotantotilojen laajennukseen. Hanke suunniteltiin tarkasti etukäteen ja kannattavuudesta pidettiin kiinni. Eläinpaikat saatiin täyteen samana vuonna.
Ilpo Paananen
Kimmo Hyttinen aikoo hankkia nykyisten kahden limousine-sonnin rinnalle kolmannen.

Tuotannon kasvattamiselle haluttiin saada kunnon selkänoja ja takeet siitä, että laajennus kannattaa, miettii lihakarjaa kasvattava Kimmo Hyttinen Polvijärveltä.

Hyttinen isännöi lähes sadan emolehmäpaikan Niemennenä Emo Oy:tä. Eläinmäärä lähes kaksinkertaistui 2019.

Hyttisen mukaan tuotannon laajentamisessa mietittiin jatkuvan parantamisen periaatetta. Ensin selvitettiin, oliko markkinoilla tarvetta suunnitellulle investoinnille. Sen jälkeen oli laskelmien laadinnan vuoro.

Rehuomavaraisuuden lisäksi tarvittiin investointi-, talous-, ja henkilöstöresurssilaskelmat. Myös mahdolliset pullonkaulat ja riskit haluttiin miettiä etukäteen.

"Sen jälkeen oli turvallista lähteä investoimaan ja kasvattamaan vasikka- ja lihantuotantoa. Yllätyksiä tulee aina, mutta niiden kanssa voidaan elää."

Tila on Atrian sopimustuottaja. Eloon menevät risteytysvasikat ovat päätuotantosuunta. Vasikat myydään loppukasvattamoille 200 vuorokauden ikäisinä. Lehmävasikat kasvatetaan pääasiassa itse tilalla lihaksi ja teurasikä on keskimäärin 14 kuukautta, Hyttinen kertoo.

Laajennushankkeen kustannukset haluttiin pitää 2 500 eurossa eläintä kohti.

Laajennuksen jälkeen kylmäpihatoissa on sata emolehmäpaikkaa. Valtarotu on hereford ja siitossonnit ovat limousineja. Emolehmille kertyy keskimäärin 6–7 poikimista.

"Emolehmiä määrä saatiin nostettua halutuksi ensimmäisen vuoden aikana. Osa tarvittavista emolehmistä otettiin jo investointivuoden keväällä vuoden ikäisinä vasikkoina itselle ja tiineytettiin omilla siitossonneilla. Lisäksi ostettiin kantavia hiehoja, jotka tulivat uusiin tiloihin loppuvuodesta 2019."

Investoinnin järkevyyttä kannattaa tarkastella niin, että tilan koko toiminta pidetään mielessä. Se koskee myös investoinnin vaikutuksia pitkäjänteisesti ja kauas tulevaisuuteen, Hyttinen kertoo.

Tuotantorakennuksen tekninen elinkaari on 20–30 vuotta. Rakennukset kestävät niin kauan, että on mahdoton ennustaa esimerkiksi maatalouspolitiikan käänteitä. Tämä luo epävarmuutta ja on riski pitkäaikaisissa investoinneissa, Hyttinen miettii.

"Taloudellisesti investointi vaikuttaa järkevältä, vaikka lihantuottajahinta ei ole pysynyt tuotantokustannusten nousun mukana. Välitysvasikoista on pulaa ja hinnoittelu on ollut vakaata."

Hyttinen otti Niemennenän maitotilan hoitoonsa 1991 tehdyssä sukupolvenvaihdoksessa 21-vuotiaana. Lypsylehmät vaihtuivat emolehmiin 2007. Luomuviljelyyn siirryttiin 2012 ja kolme vuotta myöhemmin tila yhtiöitettiin.

"Riskien hallinnan kannalta yksityistalous on hyvä pitää erillään maataloudesta. Yhtiöittäminen selkeyttää toiminnan hallitsemista ja johtamista sekä tilan kehittämistä", Hyttinen perustelee.

Eläinten rehut saadaan omilta ja vuokratuilta pelloilta sekä rehutuotantosopimuksilla.

Peltolaidunnuksen lisäksi tilalla on metsälaitumia sekä Höytiäisen luhakkoaluetta perinnebiotooppialueina.

"Viljelyssä on lähinnä nurmea ja kasvustot uusitaan pääasiassa suoraan nurmelle tai kokoviljasäilörehun kautta."

Lannanlevitykset ja säilörehunkorjuun Hyttinen hankkii ostopalveluna urakoitsijoilta. Tilan töihin osallistuu tarpeen mukaan agrologiksi opiskeleva poika Roni Hyttinen.

"En pidä mahdottomana sitä, ettenkö voisi jatkaa aikanaan tilan toimintaa", nuorimies sanoo.

Hyttiset pitävät tärkeänä sitä, että kaikki toimialat luonnonvara-ala mukaan lukien, osallistuvat ilmastomuutoksen ehkäisemiseen. Maatalousministerin esittämä hiili euroiksi -ohjelma, Hero, on yksi mahdollinen päänavaus.

Toimialaa tulee tarkastella kokonaisuutena kestävän kehityksen ja ekologisen kehityksen lisäksi taloudellisen, sosiaalisen sekä kulttuurisen kehityksen pohjalta, Hyttinen pohtii.

Palvelujen, toimeentulon, viihtyvyyden ja asumisen edellytykset tulisi turvata myös maaseudulla.

Ilpo Paananen
Laajennuksen jälkeen kylmäpihatot ovat jakautuneet kolmeen osaan. Uutta on erillinen sairaseläinosa.
Lue lisää

Hienostunut tekniikka tarkentaa rehuntekoa – lähi-infrapuna kertoo laadun sekunneissa

Navetan laajentaminen oli omanlainen jännitysnäytelmä – "Eläimet oppivat robotille hämmästyttävän hyvin ja nopeasti"

Kärsämäellä toimiva lannoitetehdas onnistui ensimmäisenä maailmassa erottamaan käytetyistä paristoista lannoitteita pelloille – tuotteita myydään jo Australiassa ja Kanadassa

Komponenttipula kiusaa konevalmistajia – lypsyrobotit luvataan pitää käynnissä tapahtui mitä tahansa