Suomalainen Maaseutu

Navetan laajentaminen oli omanlainen jännitysnäytelmä – "Eläimet oppivat robotille hämmästyttävän hyvin ja nopeasti"

Terho Korpela kehittää lypsykarjatilaansa suunnitelmallisesti. Pohjalaistilalla on laitettu uutta pykälää päälle, kun pihatto laajeni puolella ja lypsyasema vaihtui kahteen robottiin.
Anne Anttila
Terho Korpela on huolissaan maatalouden tuotantopanosten hintojen jyrkästä kasvusta. Monella tilalla on kipuraja ylitetty ja investoinnit jäädytetty, MTK-Soinin puheenjohtaja kertoo.

Soinilaisella Korpelan tilalla elettiin lokakuun 6. päivänä jännittäviä hetkiä, kun laajennetussa navetassa otettiin käyttöön lypsyrobotit.

"Yöllä en saanut unta, mutta kaikki sujui mallikkaasti ja jopa odotettua paremmin. Eläimet oppivat robotille hämmästyttävän hyvin ja nopeasti. Ongelmat olivat lähinnä alkujännitystä", Terho Korpela myhäilee tyytyväisenä.

Korpela on maidontuottajana kokenut, sillä hän otti kotitilan nimiinsä vuonna 2005. Agrologiksi kouluttautunut Korpela hoiti kaksi vuotta 25 lehmän lypsytilaa yhdessä vanhempiensa kanssa ennen sukupolvenvaihdosta. Tilaa hoidettiin silloin yhtymänä.

"Askelmerkit olivat alusta lähtien kohtalaisen selkeät. Olen aina pitänyt lehmistä, joten maidontuotantoa ja sen kehittämistä jatkettiin."

Muutaman vuoden ajan tilalla kasvatettiin sonneja, mutta lihakarjan pito jäi ja keskityttiin lypsylehmiin siinä vaiheessa, kun uutta navettaa alettiin suunnitella. Samalla ryhdyttiin lisäämään peltoalaa.

Lypsyasemalla varustettu pihatto otettiin käyttöön vuonna 2008. Samalla tilan vanha navetta jäi nuorkarjalle.

"Lypsypihatossa oli paikat viidellekymmenelle lehmälle. Peltoala antoi mahdollisuuden kasvattaa päälukua, ja muutaman vuoden kuluttua lypsävien määrä nousi seitsemäänkymmeneen", Korpela kertoo.

Anne Anttila
Vasikoiden iglukasvatus on osoittautunut toimivaksi ja terveyttä ylläpitäväksi ratkaisuksi, Terho Korpela sanoo.

Tilan koko ja työmäärä kasvoivat. Korpela hankki lisää apusaappaita ja palkkasi vuonna 2009 ensimmäisen tilatyöntekijän Ukrainasta. Tällä hetkellä tila työllistää ympärivuotisesti 2–4 työntekijää.

"Vaimo on opettaja ja käy tilan ulkopuolella töissä. Vastuu tilanpidosta on ollut alusta saakka minulla. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse tehdä itse", Korpela miettii.

"Ajattelen myös omaa jaksamista. Hyvät tekijät ja tietävät yhteistyökumppanit ovat tilan parhaimpia voimavaroja."

Kehityksen askeleissa on tasainen ja tuottoisa rytmi. Korpelan tilalla kiinnitetään vahvaa huomiota jalostukseen, ruokintaan ja eläinten hyvinvointiinkin.

"Töitä ei hoideta puolivaloilla eikä mutu-tuntumalla. Seuranta on tarkkaa ja alkaa pikkuvasikasta, sillä lypsykaudelle halutaan antaa mahdollisimman hyvä alku", isäntä kertoo.

Anne Anttila
Pihattoa jatkettiin tuhannen neliön verran. Uudisosaan sijoitettiin lähinnä makuuparsia.

Nyt totutellaan uuteen vaiheeseen, robottilypsyyn. Pihattoa laajennettiin puolella ja tilaa saatiin tuhat neliötä lisää samalla, kun lypsyasema vaihtui kahteen robottiin.

"Keväällä alkanut laajennus oli tavallaan loppuhuipentuma viiden vuoden takaiselle välilaajennukselle, jolloin luovin ratkaisuin saatiin lisättyä lehmäpaikkoja."

Navettatekniikka nostettiin silloin uudelle tasolle, siirrettiin vasikat pressuhalliin sekä siiloon saatiin paikat umpilehmille.

Toimintojen päivittäminen johti myös siihen, että lehmät ryhdyttiin lypsämään kolme kertaa päivässä. Muutos nosti tuotosta, joten hyödyt näkyivät suoraan tankissa.

Anne Anttila
Lehmät tottuivat nopeasti käymään lypsyroboteilla.

Monivaiheinen navettaprojekti alkaa olla loppusuoralla.

"Uuden ja vanhan rinnakkain rakentaminen on vaatinut luovuutta ja aikaa, mutta onneksi taustalla oli hyvä suunnittelu ja taitavat tekijät", Korpela toteaa tyytyväisenä.

Uudisosa tehtiin entisen pihaton jatkeeksi. Sinne on sijoitettu makuuparsia ja vastaavasti vanhan osan entiset makuuparret muutettiin robottitilaksi.

Edessä on vielä muutama loppurutistus. Asema- ja kokoomatilat muutetaan poikiville lehmille ja portitukset tarvitsevat päivittämistä.

"Projektit eivät tähän lopu. Seuraavaksi keskitytään laiduntamiseen ja vasikoiden vierihoitoon. Olen erittäin kiinnostunut imettäjälehmistä ja siihen liittyvästä toiminnasta."

"Uudet tilat ja robottilypsyyn siirtyminen vapauttavat voimavaroja ja antavat aikaa kehittää eläinten hyvinvointia tukevia toimintatapoja", Korpela pohtii.

Lue lisää

Hienostunut tekniikka tarkentaa rehuntekoa – lähi-infrapuna kertoo laadun sekunneissa

Kärsämäellä toimiva lannoitetehdas onnistui ensimmäisenä maailmassa erottamaan käytetyistä paristoista lannoitteita pelloille – tuotteita myydään jo Australiassa ja Kanadassa

Huolellinen suunnittelu palkitsi, kun lihakarjatila kaksinkertaisti emolehmien määrän

Komponenttipula kiusaa konevalmistajia – lypsyrobotit luvataan pitää käynnissä tapahtui mitä tahansa