Suomalainen Maaseutu

Tämä työ ei sovi hätähousuille - puunhoitajan ammatissa turvallisuus on ykkösasia

Liperiläinen metsä- ja arboristipalveluyrittäjä Matti Karkulehto hankkii päätulon boorilannoitusten ja heinän torjunta-aineiden levitysten ohella ongelmapuiden poistoilla.
Ilpo Paananen
Puussa kiipeämiseen tarvitaan monipuoliset turvavälineet ja niitä on osattava käyttää oikein, Martti Karkulehto kertoo.

Matti Karkulehto aloitti metsurina ja metsäpalvelujen tuottajana 2015 Enossa ja siirsi muutossa yritystoiminnan pari vuotta myöhemmin Liperiin.

Kaksi vuotta sitten hän valmistui arboristiksi ja puunhoitajaksi. Puutarhapuolen osa-alueet valmistuivat kuluvana vuonna. Yhteistyökumppaneina ovat metsänhoitoyhdistysten ja metsäyhtiöiden lisäksi sähköyhtiöt.

Reppuruiskulla nestemäisenä levitettävän boorilannoitteen rinnalle on tullut heinäntorjunta ja vieraskasvien hävitykset sekä hirvikarkotteiden koelevitykset.

"Tänä vuonna heinän- ja vieraskasvien torjunnan osuus levitysalasta noin kolmannes eli noin 150 hehtaaria", Karkulehto arvioi.

Hän kertoo, että reppuruiskun käyttö lisääntyy peltojen metsityksissä taimien kasvua tukahduttavan heinän torjunnassa ja samanaikaisen boorilannoituksen kanssa.

”Kemiallinen torjunta on heinän polkemista tehokkaampi keino ja nopeuttaa taimien kasvuun lähtöä.”

Karkulehto pitää boorilannoitusten hyötyjä kiistattomina. Kevät-kesän levityksien kasvunlisäys näkyy jo seuraavan vuoden kesänä. Metsänomistajat eivät kuitenkaan tunne kovin hyvin nestemäistä boorilannoitetta ja reppuruiskulevitystä.

"Yhden miehen minimi päivätavoite on 10 hehtaaria, ja reppuruiskua tarkempaa levitystapaa ei ole keksitty."

Karkulehto suosii tiimityöskentelyä ja myöntää olevansa vaativa pomo. Työntekijältä vaaditaan paineensietokykyä ja työnlaatu on ykkösasia. Levitys voidaan todentaa tehdyksi jokaisen tekijän puhelimella olevan reitin tallennuksen avulla ja se on asiakkaan nähtävillä.

”Meidän kaikissa töissä reklamaatiotoleranssi on nolla.”

Korkean vaatimustason vastineeksi Karkulehto pitää tärkeänä sitä, että työntekijä saa työstään kunnon palkan. Kun töissä on venytty ja työt hoidettu kunnolla, tekijä palkitaan bonuksella kuten palkallisilla vapaapäivillä.

Tiimityö on suositeltavaa myös ongelmapuiden poistossa. Kun arboristin työskentelee ylhäällä puussa, apuri on maassa ottamassa vastaan pudotettavat oksat.

Karkulehto on tyytyväinen joensuulaisen Teokemin toimittamiin turvavaatteisiin, välineisiin ja suojaimiin.

”Arboristin koulutuksen läpäiseminen on vaativaa. Hylky tulee turvallisuuden laiminlyönnistä ja osaamattomuudesta. Kiipeilyssä ja sahauksessa käytettäviä välineitä on osattava käyttää oikein. Lisäksi alas pudotettavat rungonosat ja oksat on oltava hallinnassa.”

Vuodet ovat opettaneet, ettei liika hosuminen edistä työn valmistumista. Päinvastoin, se lisää vahinkojen riskiä ja erilaisten fyysisten vammojen syntymistä.

”Olen oppinut jakamaan töitä ja haluan jakaa omaa käytännön tietouttani nuoremmille alalle aikoville.”

Yrittäjänä hän on nähnyt monien koulusta valmistuvien pettyneen, kun he ovat huomanneet sen, että työelämässä vaadittava työtahti on aivan eri luokkaa kuin mitä ovat odottaneet.

Vuoden päätulo on hankittava sulanmaan aikana. Tarvittavat moottori- ja raivaussahat on osattava pitää kunnossa.

Töitä ammattitaitoisille tekijöille riittää. Karkulehto sanoo joutuneensa karsimaan töitä liiallisen kysynnän takia ja keskittymään omiin vahvuuksiinsa.

"Puhelaskurista tarkistin, että vuoden aikana meni yli tuhat tuntia puhelimessa puhumiseen töiden takia."

Töiden suunnittelusta ja järjestelyistä huolimatta kiiretilanteita ei voi välttää. Kiireellisin aika on toukokuulta elokuulle ja Kemera-tukikauden päättyminen lisää kiireitä.

Ilpo Paananen
Oksien sahaukseen voidaan käyttää moottorisahan ohella oksasahaa.
Lue lisää

Hankintahakkuita tekevä Seppo Snellman hämmästelee puukaupan hinnoittelua – päätehakkuu pitäisi tehdä tekemisen ilosta

Alle kymppitonnin tuotokset eivät riitä Aholan maitotilalle

Pakettiauton ostaminen ei ollut läpihuutojuttu – nuoren koneyrittäjän uskottavuus oli koetuksella

Suomen ainoa aurinkopaneelien tekijä laajentuu Thaimaahan – yrittäjä antaa vinkin maatalousrakennuksiin: "Pinta kestää ainakin 25 vuotta ja seinästä saa myös sähköä"