Suomalainen Maaseutu

"Elämäni onnellisin päivä" – Isä oli pakahtua, kun poika kertoi jatkavansa tilanpitoa

Maatilan jatkajan löytäminen ei ole itsestään selvää Suomessa eikä se ole sitä Saksassa. Luomutuotannon pioneereihin Saksassa lukeutuvalle Jacobin sukutilalle löytyi jatkaja vuosi sitten.
Siiri Niittymaa
Saksalainen luomuviljelyn pioneeritilalla Biohof Jacobilla vaihtui sukupolvi vuosi sitten. Josef Jacobi siirtyi taka-alalle ja Julius ja Katharina Jacobi ottivat ohjat.

Jacobin luomutilalla elettiin vuosi sitten muutoksen aikoja, kun tila siirtyi Josef Jacobilta hänen poikansa Juliuksen haltuun.

"Alunperin kukaan lapsistani ei halunnut ottaa maatilaa vastuulleen", Josef Jacobi kertoo. Sukutila sijaitsee Kasselin pohjoispuolella Körbecken kylässä.

Julius muutti ylioppilaskirjoitusten jälkeen Berliiniin. Jonkin aikaa siellä asuttuaan maaseudun elo ei tuntunutkaan enää hullummalta.

"Suosittelen tätä kaikille sukupolveni maanviljelijöille. Lähettäkää lapsenne hetkeksi miljoonakaupunkiin asumaan. Mieli saattaa muuttua siellä nopeasti", Josef Jacobi nauraa.

Jacobi vakavoituu. "Se oli elämäni onnellisin päivä, kun Julius kertoi haluavansa jatkaa tilaa."

Julius valmistui vuonna 2019 maatalousyrittäjäksi Kleven maatalousoppilaitoksesta. Myös Juliuksen vaimo Katharina on töissä luomutilalla.

Katharina Jacobi työskenteli aiemmin graafisena suunnittelijana ja osaamiselle on käyttöä tilalla. Katharina huolehtii luomu- ja juustotilan markkinoinnista ja somenäkyvyydestä sekä tilan verkkosivuista.

Heillä on yksivuotias poika.

Jacobin miehet kertovat sukupolven vaihdoksen sujuneen kitkatta. Josef jatkaa neuvonantajana ja auttaa maatilan töissä, mutta päätökset ja päävastuun kantaa Julius.

"Avoin keskusteluyhteys on välttämätöntä. Erimielisyyksiä tulee, mutta olemme sopineet, että kiistat sovitaan 24 tunnin sisällä", isä ja poika toteavat.

Jacobin maatila on mainittu ensimmäisen kerran vuoden 1632 kirkonkirjoissa. "Sitä vanhemmista sukupolvista ei ole varmaa tietoa, sillä kirkonkirjat paloivat kirkon mukana 1600-luvun alussa", Josef Jacobi kertoo.

Jacobit siirtyivät luomuun vuonna 1980. "Seurasin vuosia maatalouspolitiikkaa enkä kokenut sitä kestäväksi. Ainaisen laajentamisen ja kasvun vaatimus kuluttaa luontoa ja ihmismieltä", hän toteaa.

Josef Jacobi on yksi Saksan tunnetuimpia luomuviljelijöitä. Hän oli ensimmäisiä gmo-vapaan maidon tuottajia.

Hän oli mukana perustamassa 1990-luvulla ensimmäistä luomumeijeriä, Upländer Bauernmolkereita, lähiseudun viljelijöiden kanssa.

Meijeri täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Se ottaa vastaan vuosittain 40 miljoonaa litraa luomumaitoa.

Siiri Niittymaa
Heike Jacobi hoitaa tilan juustomeijeriä ja juustovarastoa. Juustoja myydään tilamyymälän lisäksi lähiseudun toreilla ja kaupoissa.

Maatilaa hoidetaan kiertotalouden opein. "Pelloilla kasvaa 40 siemen- ja palkokasvia. Viljelykierto on tärkeää kasvitautien ja -tuholaisten torjunnan sekä kasvien ravinteiden saannin kannalta."

Lypsylehmiä on 50. Lypsyrobotti hankittiin vuonna 2012. Robotista tehtyä videota on katsottu yli 700 000 kertaa.

Neljäsosa maidosta menee omaan juustomeijeriin, jota hoitaa Josefin puoliso Heike. Hän aloitti juuston teon yli 20 vuotta sitten, ja juustomeijeri valmistui 2015.

"Tuntui hölmöltä ostaa juustoa kaupasta, kun kotona tuotetaan maitoa. Vähitellen juustojen teosta tuli kokopäiväinen työ", Heike Jacobi kertoo.

Juustojen valmistus työllistää kaksi osa-aikaista työntekijää. Meijerin tuotteita myydään tilamyymälässä, viikoittain lähitoreilla sekä yli 20 myymälässä lähikaupungeissa.

Siiri Niittymaa
Tilamyymälän kyltti kertoo, että "Tee juustoa, älä sotaa".

Luomulla on Saksassa noin 10 prosenttia pelloista ja saman verran maidosta tuotetaan luomutiloilla. Sianlihasta luomussa on prosentti.

Josef Jacobi on seurannut vierestä, miten etenkin sianlihan tuottajien elämästä on tullut täyttä ahdinkoa.

Iso körpeckeläinen lihasikala investoi tänä vuonna ja rakensi toisen 3 000 lihasikalan voidakseen jatkaa. Talous on silti vaakalaudalla.

"Sikalat sijaitsevat kylän molemmin puolin. Aiemmin saimme tuoksuterveiset itätuulella. Nyt nautiskelemme siitä myös länsituulella", Jacobi myhäilee.

Jacobi suhtautuu luomuviljelyn tilanteeseen ja tulevaisuuteen toiveikkaasti. "Kuluttajalle on yhä tärkeämpää, että heidän ostamansa tuotteet ovat mahdollisimman puhtaita, luonnonmukaisia ja eläinten oikeuksia kunnioittavia. He ovat valmiita maksamaan laadusta usein kaksinkertaisen hinnan."

Siiri Niittymaa
Saksalainen luomutila kokeili kesällä Bruder Bulleniksi (Veli Sonni) ristittyä sonnivasikoiden kasvatusta, jolloin yksi lehmä imetti muutamaan sonnivasikkaa. Aiemmin vasikat myytiin kasvattamoille.

Lypsylehmät ovat keskeinen tukipilari Jacobin luomutilalla Saksan Körpeckessä. Lehmävasikoita tarvitaan tilalla, mutta sonnivasikat ovat päätyneet välittäjille.

"Meillä on 50 lypsylehmää, mikä tarkoittaa 50 vasikkaa vuodessa“, Julius Jacobi kertoo.

"Osa lehmävasikoista jää tilalle ja niistä tulee kahden vuoden kuluttua lypsylehmiä."

Loput lehmävasikat ja kaikki sonnivasikat on myyty karjakauppiaille kolmen viikon ikäisinä.

"Vaikka vasikka tulee luomutilalta, se päätyy usein tavalliselle lihakarjatilalle. Jokainen tila tietää ongelman", Jacobi sanoo.

Julius ja Katharina Jacobi aloittivat kesällä Bruder Bullen (sonniveli) -projektin, jossa yritetään lisätä lehmärotuisten sonnivasikoiden arvostusta.

Tilalla kokeillaan sonnivasikoiden kasvattamista hoitajalehmien avulla. Kesällä laitumella oli viisi lehmää, jotka imettivät jokainen muutamaa sonnivasikkaa.

"Se toimi yllättävän hyvin, joten jatkamme kokeilua", Jacobit kertovat.

Sonnivasikat elävät Jacobin tilalla kahdeksan kuukautta, minkä jälkeen ne myydään lähialueen teurastamoille ja lihaa jalostaville. Kuljetusmatkat pysyvät lyhyinä.

Hanke keräsi lyhyessä ajassa yli 10 000 euroa joukkorahoitusta.

Lue lisää

Kun ketju katkeaa ja sukutila jää ilman jatkajaa, asia on usein niin kipeä, että siitä on vaikea edes puhua

Hankintahakkuita tekevä Seppo Snellman hämmästelee puukaupan hinnoittelua – päätehakkuu pitäisi tehdä tekemisen ilosta

Alle kymppitonnin tuotokset eivät riitä Aholan maitotilalle

Pakettiauton ostaminen ei ollut läpihuutojuttu – nuoren koneyrittäjän uskottavuus oli koetuksella