Suomalainen Maaseutu

Yläharvennuksen erikoismies räätälöi itselleen moton – käypä peli jatkuvan kasvatuksen hakkuille

Osmo Palosaari on erikoistunut jatkuvan kasvatuksen hakkuisiin. Hän tekee pioneerityötä kaluston kehittämisessä ja on suunnitellut yhdessä metsäkoneisiin erikoistuneen ProSilvan kanssa korjuumenetelmään soveltuvaa harvesteria.
Anne Anttila
Jatkuvan kasvatuksen hakkuisiin suunniteltu harvesteri on kehitetty käsittelemään metsän järeimpiä puita vahingoittamatta kuitenkaan taimistoa.

Kaikki sai alkunsa kokeilusta, ja nyt iso osa tehdään jatkuvan kasvatuksen kohteissa, kertoo menetelmään erikoistunut urakoitsija Osmo Palosaari Oulaisista.

Palosaaren mukaan jatkuvapeitteisellä kasvatuksella päästään rehevillä paikoilla hyviin tuotoksiin.

"Taloudellisia pikavoittoja menetelmällä ei saada, mutta tulovirta on tasainen, kun hakkuita on 10–15 vuoden välein", hän kertoo.

Palosaari on kokenut metsäalan ammattilainen. Vuodesta 1987 lähtien metsäkoneurakoitsijana toiminut Palosaari on harjoittanut puunkorjuuta viimeisen kahdeksantoista vuoden ajan Metsäsuunnittelu Hollannissa. Alkuaikoina hän oli urakoitsija ja nyt omistaa enemmistön yrityksestä.

"Metsätaloudessa on tapahtunut paljon 34 vuoden aikana. Kilpailu on koventunut ja työnjäljen pitää olla laadukasta, jotta alalla pärjää. Lisäksi erikoistuminen ja omien vahvuuksien jalostaminen antavat toimintaa tukevan selkänojan", Palosaari toteaa.

Anne Anttila
Toimitusjohtaja Noora Impola Metsäsuunnittelu Hollannista esittelee jatkuvan kasvatuksen kohdetta Oulaisten taajamassa. Impolan mukaan menetelmä sopii myös taajama- ja puistoalueiden hakkuisiin.

Palosaari ei näe jatkuvan kasvatuksen vaarantavan teollisuuden puunsaantia, vaikka menetelmä yleistyy.

"Tällä menetelmällä saadaan heräteltyä metsänomistajia, jotka eivät ole ennen hoitaneet metsiään."

Metsän jatkuvapeitteinen kasvatus on lisääntynyt Metsäsuunnittelu Hollannin puunkorjuussa.

Yrityksen toimitusjohtaja Noora Impolan mukaan yli 30 prosenttia hakkuista on jatkuvan kasvatuksen kohteita.

Asiakkaat haluavat säilyttää metsän monimuotoisuutta sekä peitteellisyyttä. Jatkuvapeitteisyys lisää metsän virkistysarvoa sekä luo hyvät elinolot riistaeläimille.

Vaikka jatkuvan kasvatuksen kysyntä kasvaa, se toimii sittenkin vaihtoehtona avohakkuille, Impola muistuttaa.

Yläharvennuksen erikoismieheksi nimetyn Osmo Palosaaren mukaan metsää on katsottava kokonaisuutena.

"Tavoite on ensi sijassa säästää alikasvusta sekä jättää elinikäisrakenteinen metsä."

Palosaaren mukaan jatkuvan kasvatuksen kohde on hyvä, kun puusto on ikärakenteeltaan vaihtelevaa, tervettä ja monimuotoista.

Yläharvennus vaatii kohteisiin soveltuvan metsäkoneen.

Palosaarella on ollut marraskuun alusta saakka käytössään ProSilvan S4-mallin harvesteri, joka on räätälöity jatkavan kasvatuksen tarpeisiin.

Hän on ideoinut koneen, jonka on rakentanut metsäkonevalmistaja ProSilva.

Anne Anttila
Lokakuussa käyttöön otettu moto on kolmas yrityksen tarpeisiin räätälöity kone. "Tiesin mitä halusin", hakkuuyrittäjä Osmo Palosaari sanoo.

Koura ja nosturi on toteutettu Palosaaren omalla reseptillä. Kouran valmistaja on Kone-Ketonen ja nosturin on tehnyt Logmer.

"Tämä on kolmas yrityksen tarpeisiin räätälöity kone, joten tiesin mitä halusin", Palosaari sanoo.

"Jatkuvan kasvatuksen kohteisiin soveltuvalta koneelta vaaditaan ennen kaikkea tehoa ja ketteryyttä. Kuukauden kokemuksella voin sanoa, että kaksiakselisen ja 2,8 metriä leveän metsäkoneen maasto-ominaisuudet ovat omaa luokkaansa", urakoitsija myhäilee tyytyväisenä.

ProSilvan toimitusjohtajan Keijo Ojalan mukaan harvesterin suunnittelussa on haettu jatkuvan kasvatuksen metsähoitoon soveltuvia ratkaisuja.

Suunnittelussa on keskitytty alustan ja nosturin toimintaan. Tehoa on oltava riittävästi, sillä jatkuvan kasvatuksen hakkuissa käsitellään koko ajan metsän suurimpia puita.

Palosaaren oppi on ollut, ettei voima saa loppua nosturista, kourasta eikä alustasta.

Palosaaren yritykselle räätälöity harvesteri tuskin jää ainoaksi. Se antaa harvesterintekijälle välineitä vastata jatkuvan kasvatuksen kautta tulevaan kysyntään.

"Isojen runkojen käsittely tulee olla jatkuvan kasvatuksen kohteissa hallittua eikä taimisto saa vahingoittua. Ne on otettu huomioon koneen suunnittelussa", Ojala sanoo.

Lue lisää

Analyysi: Puuntuotanto ei kiinnosta kaikkia metsänomistajia ja yhä harvempi uskoo metsänhoidon hyviin vaikutuksiin – luontokadosta huolissaan oleville tarvitaan palveluja

Jatkuva kasvatus saa tutkimukselta tukea – menetelmän käyttö kannattavin tapa varautua luonnontuhoihin

Uskon vai tiedon varassa?

EU:ssako tiedetään?