Suomalainen Maaseutu

Terra Patris kokosi yhteen kolme kotimaista klapikoneyhtiötä – tuotteet ja tuotemerkit luvataan säilyttää

Japat, Palaxit ja Hakki Pilkkeet saivat yhteisen omistajan ja samalla tuotantoa järjesteltiin uuteen uskoon. Japan valmistus loppui kesällä Laitilassa ja valmistus siirrettiin Haapajärvelle.
Arto Takalampi
Klapikoneiden osavalmistus ja varsinainen kokonpano on ketjutettu kahteen tehtaaseen. Asentaja Ulla Kokkonen vetää johdotuksia kombimalliin ja taustalla asentaja Teemu Aksila asentaa hydrauliikkaa.

Monialayhtiö Terra Patris on saanut valmiiksi klapikoneiden järjestelyt. Kolme polttopuukoneita valmistavaa yritystä yhdistettiin vuosi sitten TP Silvan alle. Samalla tuotanto järjestettiin uudelleen.

TP Silvaan koottiin Laitilan Rautarakenne (Japa), Ylistaron Terästakomo (Palax) ja Maaselän Kone (Hakki Pilke) Haapajärvellä.

Japan valmistus loppui kesällä Laitilassa ja tuotanto on siirretty syksyn aikana Haapajärvelle Hakki Pilkkeen kylkeen.

Järjestely tehostaa toimintaa ja parantaa tuottavuutta, kun kahden tehtaan tuotantokapasiteetti saadaan tehokkaasti käyttöön, toteaa liiketoimintajohtaja Anssi Westerlund Hakki Pilkkeeltä.

Yhtiöllä on edelleen kolme kilpailevaa tuotemerkkiä, Hakki Pilke, Palax ja Japa.

”Tuotanto, hankinta ja tuotekehitys tehdään keskitetysti, mistä hyötyvät kaikki tuotemerkit. Myynnissä ja markkinoinnissa kilpaillaan. Jokaisella merkillä on omat myyntikanavat ja asiakkaat, Westerlund toteaa.

Westerlundin mukaan klapikoneasiakkaat ovat merkkiuskollisia.

”Vaikka klapikoneet ovat aika samanlaisia, tarkemmin tutkittaessa niissä on eroja, jotka ovat tärkeitä asiakkaille.”

Arto Takalampi
Pro 55 -mallissa on uudenlainen terä, jolla pystytään halkaisemaan 55-senttinen puu enimmillään 24 osaan kertapuskulla.

Merkittävä osa Haapajärvellä valmistettavien klapikoneiden asiakkaista on ammattilaisia, ja ammattilaisten osuus kasvaa. Isoja koneita menee etenkin vientiin, jonka osuus tuotannosta on 80 prosenttia. Kotikäyttäjää ei silti unohdeta, Westerlund lupaa.

Suomi on suurin markkina ja joka viides klapikone päätyy kotimarkkinoille. Vientimaita on 30 ja muutamat niistä pääsevät lähelle Suomea myynnissä, Westerlund kertoo.

Keväällä julkistettiin Hakki Pilkkeen ammattisarjan lippulaiva 55 Pro, joka on suurin ja teknisesti kehittynein tuote. Se on suunnattu raskaan sarjan ammattilaisille, mitä kuvastaa 55-senttisen tukin halkaiseminen kertapuskulla enimmillään 24 osaan.

Westerlundin mukaan halkaisuterän kapasiteettiin, käytettävyyteen ja halkaistun klapin laatuun on investoitu paljon. Terän kokoa voidaan muuttaa joustavasti ja valita, miten moneen osaan tukki halkaistaan.

Järeää tukkia käytetään maailmalla yhä enemmän polttopuun raaka-aineena.

Polttopuu jää monissa raamiterissä säleiseksi. Hakki-Pilke kehitti mekanismin, jonka tekee laadukasta ja kaupalliseen markkinaan sopivaa klapia isostakin pöllistä, Westerlund lupaa.

Kappalemäärissä suosituin malli on Falcon 35, joka sopii puoliammattilaisen tarpeisiin.

”Vaikka painopiste onkin ammattilaiskoneissa, emme väheksy kotikäyttäjiä ja omaan tarpeeseen polttopuuta tekeviä. Heille sopii Raven-mallisto”, Westerlund sanoo.

Tehokkuus vetoaa ostajiin ja Westerlund toteaa, että yhtiö haluaa tehdä markkinoiden nopeinta ja tuottavuudeltaan tehokkainta klapikonetta. Yhtä tärkeää ovat käytettävyys, ergonomisuus ja toimintavarmuus.

Arto Takalampi
Klapikoneiden rinnalla tehdään rehunjakovaunuja. Enimmillään vaunuja on tehty 400 vuodessa.

Kaikki klapikoneet ovat ketjukoneita eikä sirkkelikoneisiin ole paluuta. Terän tylsymistä voidaan ehkäistä kovapalaketjuilla, kun sahataan likaisia tai hiekkaisia puita. Samalla vähennetään teroituskertoja, kertoo myyntipäällikkö Veijo Kontro Hakki Pilkkeeltä.

Käyttövoimaltaan koneet ovat traktori- tai sähkökäyttöisiä sekä kombikoneita, joissa on molemmat käyttövoimamahdollisuudet. Kaksi kolmasosaa myydyistä koneista on traktorikäyttöisiä

Kontron mukaan sähkökäyttöisten koneiden suosio kasvaa tasaisesti.

”Japoja valmistetaan samalla linjalla kuin Hakki-Pilkkeen omaa Raven-mallia, millä turvataan linjan täystyöllisyys”, Kontro sanoo.

Tehdas työllistää 70 työntekijää ja liikevaihto on tänä vuonna 14 miljoonaa euroa Japasta kertyy kaksi miljoonaa euroa.

Lue lisää

Hankintahakkuita tekevä Seppo Snellman hämmästelee puukaupan hinnoittelua – päätehakkuu pitäisi tehdä tekemisen ilosta

Alle kymppitonnin tuotokset eivät riitä Aholan maitotilalle

Pakettiauton ostaminen ei ollut läpihuutojuttu – nuoren koneyrittäjän uskottavuus oli koetuksella

Suomen ainoa aurinkopaneelien tekijä laajentuu Thaimaahan – yrittäjä antaa vinkin maatalousrakennuksiin: "Pinta kestää ainakin 25 vuotta ja seinästä saa myös sähköä"