Suomalainen Maaseutu

Suomen ainoa aurinkopaneelien tekijä laajentuu Thaimaahan – yrittäjä antaa vinkin maatalousrakennuksiin: "Pinta kestää ainakin 25 vuotta ja seinästä saa myös sähköä"

Solar Finland tekee päivässä lähes 200 paneelia Saloran ja Nokian vanhassa tehtaassa Salossa. Korona hiljensi markkinoita, mutta nyt kauppa käy senkin edestä.
Veikko Niittymaa
Aurinkopaneelit kootaan 0,2 millin paksuista kennoista, kertoo toimitusjohtaja Anu Areva Salo Solarilta.

Aurinkopaneeleita Salossa tekevä Solar Finland perustaa toisen tehtaan Thaimaahan. Tehdas nojaa samaan teknologiaan kuin Salon tehdas ja sen kustannusarvio on 7,5 miljoonaa euroa.

Tuotanto alkaa ensi vuoden syksyllä ja paneelit markkinoidaan Thaimaahan ja lähimaihin, kertoo toimitusjohtaja Esa Areva Solar Finlandilta.

Hankkeessa ovat mukana Finfundin ohella Thaimaan valtion omistama energiayhtiö PEA Encom International. Suomalaisten osuus on kolmen neljäsosaa.

Thaimaan hankkeesta kerrottiin marras-joulukuun taitteessa.

Aurinkopaneelit ovat olleet Arevan perheen intohimo pitkään.

"Isä hankki saareen pienen aurinkopaneelin vuonna 1978 Yhdysvalloista, ja sähköä riitti mustavalkotelevisioon. Kipinä aurinkopaneeleihin oli saatu", kertoo toimitusjohtaja Anu Areva Salo Solarilta Salosta.

Salo Solar on osa Solar Finlandia.

Aluksi yritys käytti muiden maahantuojia paneeleita, kunnes vuonna 2010 paneeleita alettiin tuoda itse Kiinasta.

Neljä vuotta myöhemmin Anu Areva perusti yhdessä veljensä Esa Arevan sekä Lasse Jokisen kanssa aurinkopaneelitehtaan entiseen Saloran ja Nokian tehtaaseen vanhan ykköstien varressa.

Ikkunasta näkyy Nokian vanha pääkonttori, jonka ylimmässä kerroksessa oli Jorma Ollilan työhuone.

Tehdas löytyy vaivatta, sillä rakennuksen ulkoseinät on tapetoitu sinisillä paneeleilla. "Katolla on lisää yli 500 kilowatin piikkitehon edestä. Kattovoimala oli aikoinaan Pohjoismaiden suurin", Areva toteaa.

"Korona hiljensi markkinat kuukausiksi, mutta nyt paneeleita menee senkin edestä. Komponenteista on pulaa ja rahtikulut ovat moninkertaistuneet, mutta paneelien hintoihin korotuksia ei ole kyetty viemään."

Veikko Niittymaa
Paneelien hyötysuhteet ovat parantuneet huomattavasti uusien lasien ansiosta. Talteen saadaan parhaimmillaan yli 20 prosenttia auringon energiasta, kertoo Esa Areva. Takana on tehtaan testikenttä, jossa omia ja kilpailijoiden paneeleita voidaan verrata ympäri vuoden.

Paneeleita myydään suoraan tehtaalta sekä tukun kautta. Viron kautta paneeleita menee paljon Baltiaan.

"Vienti oli alkamassa useisiin maihin, kun pandemia iski. Hankkeet siirtyivät, kun paikan päälle ei voinut mennä."

"Emme ole edullisin, mutta emme kalleinkaan. Ulkomaan markkinoille olisi päästy sen takia, että markkinoita hallitsevien kiinalaisten paneelien laatu vaihteli turhan paljon", Anu Areva kertoo.

Aurinkopaneelien valmistus alkoi Salossa kuusi vuotta sitten, kun kaksi yrittäjäsukua löysi toisensa ja tilat olivat sopivasti tyhjillään, Anu Areva kertoo.

Yhtiö perustettiin vuonna 2014. Valmistuslinjasto ostettiin Kiinasta ja ensimmäiset paneelit valmistuivat vajaan vuoden päästä.

Toinen, pitkälle automatisoitu linjasto suunniteltiin ja tehtiin itse. Se saatiin käyttöön 2019. Saman tien ryhdyttiin markkinoimaan paneelien rinnalla kokoonpanolinjoja.

Anu Areva johtaa aurinkopaneeleiden myyntiä ja Esa Areva keskittyy valmistuslinjastoihin.

Veikko Niittymaa
Valmiit paneelit testataan ennen niiden toimittamista eteenpäin. Salon tehdas tuottaa 120–200 paneelia työpäivässä.

Tehdashanke käynnistyi Anu Arevan mukaan otollisella hetkellä. Microsoft oli lähtenyt Salosta, ja ammattitaitoista työvoimaa oli saatavilla.

Aurinkopaneeleja kokoaa 10 työntekijää ja koko konsernissa väkeä on nelisenkymmentä.

Varsinkin it-osaajista on pulaa. Suomessa ei kouluteta aurinkosähkön ammattilaisia, Arevat kertovat.

Salorantien tehdas loistaa sinisenä myös sisällä, sillä väliseinät on koottu aurinkopaneeleista.

Ideaa voisi käyttää muuallakin, Esa Areva toteaa. "Maatalousrakennusten kuten konehallien seinät voisi tehdä paneeleista. Pinta kestää ainakin 25 vuotta ja seinästä saa myös sähköä."

Paneelit tehdään sata metriä pitkällä linjastolla. Tunnissa valmistuu 15–30 paneelia, 120–200 paneelia päivässä. Se on toistaiseksi riittänyt eikä ilta- ja yövuoroja ole, Anu Areva kertoo.

Salo Tech tutkii paneeleita tehtaan testikentällä.

Mukana on omia paneeleita sekä parikymmentä kilpailijoiden. Jokaisen paneelin tuottoa seurataan. "Vielä olemme ykkösiä", Esa Areva myhäilee.

Seinämän alareunassa on kolme samannäköistä Salo Techin paneelia. Kahden pinnalla on vesipisaroita, mutta kolmas on kuiva. Ero johtuu pinnoitteesta, miten se hylkii vettä. Pisarat voivat kerätä likaa, mikä laskee paneelin tehoa, Esa Areva kertoo.

Veikko Niittymaa
Ruskea paneeli voidaan asentaa suojeltuihin rakennuksiin. Sen sävy on sovitettu savitiilikattoihin.

Ala kehittyy hurjaa tahtia. Vielä muutama vuosi sitten keskityttiin kennojen ja kiteiden rakenteeseen, jotta teho ei laske, vaikka paneeli on vinosti aurinkoon.

Nyt paneudutaan suojalaseihin. Lasi hajottaa valoa niin, että kennojen tuotto säilyy vinossa auringonpaisteessa.

Talteen saadaan parhaimmillaan yli 20 prosenttia auringon säteilyn energiasta.

Aurinkopaneelien kauppa on Suomessa aika villiä ja myyjiä on paljon. Voimaloita markkinoidaan monenkirjavilla hienouksilla.

Puhutaan muun muassa halfcuteista eli kennojen jakamisesta kahteen osaan. Salossa niitä tehdään vain tilauksesta.

Kennon leikkaaminen epäilyttää Esa Arevaa.

"Puolikoon kennoja ei tehdä, vaan iso kenno leikataan laserilla kahtia. Kenno saattaa kärsiä, mikä lyhentää paneelin käyttöikää."

Lue lisää

Lehti: Vahvat epäilyt osoittautuivat viimein todeksi: Thaimaasta löydettiin afrikkalaista sikaruttoa

Hankintahakkuita tekevä Seppo Snellman hämmästelee puukaupan hinnoittelua – päätehakkuu pitäisi tehdä tekemisen ilosta

Alle kymppitonnin tuotokset eivät riitä Aholan maitotilalle

Pakettiauton ostaminen ei ollut läpihuutojuttu – nuoren koneyrittäjän uskottavuus oli koetuksella