Suomalainen Maaseutu

Uusi pihatto viisinkertaisti lihantuotannon Pornaisissa, lainoitus oli aluksi haaste: "Pankista loppui maatalouden ymmärrys"

Suomalainen Maaseutu 04.02.2018

Teinisonnit nauttivat selvästi olostaan maatalousyhtymä Vilkmanin uuden karheassa pihatossa.


Markku Pulkkinen

Uudella apevaunulla mahtuu hyvin 4,3 metriä leveälle ruokintapöydälle. Hallin keskellä ei ole yhtään pylvästä. Tuuliverhoikkunat, valoharja ja led-putket tekevät hallista valoisan.

Uudella apevaunulla mahtuu hyvin 4,3 metriä leveälle ruokintapöydälle. Hallin keskellä ei ole yhtään pylvästä. Tuuliverhoikkunat, valoharja ja led-putket tekevät hallista valoisan.
Markku Pulkkinen
Seinillä olevat tuuliverhot ovat kiinteät. Ne päästävät viidenneksen tuulesta läpi. Rinteessä jouduttiin siirtämään maata 
yli 15 000 kuutiota.
Seinillä olevat tuuliverhot ovat kiinteät. Ne päästävät viidenneksen tuulesta läpi. Rinteessä jouduttiin siirtämään maata 
yli 15 000 kuutiota.
Markku Pulkkinen
Pekka (vas.) ja Jukka Vilkman kertovat, että 240-paikkainen 
pihatto täyttyy kokonaan kevään aikana.
Pekka (vas.) ja Jukka Vilkman kertovat, että 240-paikkainen 
pihatto täyttyy kokonaan kevään aikana.

Jukka ja Pekka Vilkman katselevat tyytyväisinä yhteisen projektinsa tulosta. Hyvin maisemaan sopiva, 240 eläinpaikan kylmäpihatto sai ensimmäiset asukkaansa joulukuun lopulla. Hieman viipyneet nosto-ovet saatiin paikalleen loppiaisena.

"Karjan kasvuympäristö ja oma työympäristö ovat nyt kunnossa. Lihakarjan hoitaminen kahdessa yli sata vuotta vanhassa rakennuksessa oli aikaisemmin aika työlästä", Pekka Vilkman sanoo.

Pekka (24) ja hänen setänsä Jukka Vilkman (63) perustivat maatalousyhtymän vajaa vuosi sitten. Kumpikin viljeli siihen saakka omaa tilaansa.

"Halusin varmistaa sujuvan sukupolvenvaihdoksen, sillä minulla ei ole omaa perhettä", Jukka Vilkman kertoo.

Ennen yhtymää Pekka viljeli reilun 50 hehtaarin tilaa ja hoiti 40 sonnia. Jukalla oli kasvinviljelytila. Yhtymällä on nyt viljelyksessään 217 hehtaaria.

Lihantuotanto sopi Pekka Vilkmanin tulevaisuuden suunnitelmiin ja kun HKScan kannusti uuden pihaton rakentamiseen, oli investointipäätös molemmille osakkaille helppo.

"Päädyimme HKScanin valmiiseen sonnipihattokonseptiin, koska se vaikutti sopivan yksinkertaiselta ja tehokkaalta. Halusin laajentaa tuotantoa kunnolla, jotta hetken päästä ei tarvitsisi tehdä uutta investointia."

Konseptin mukaisiin piirustuksiin yrittäjät tekivät yhden muutoksen.

"Halusimme halliin sellaisen teräsrunkorakenteen, jossa ei ole yhtään pylvästä hallin keskellä. Jos rakennuksen käyttötarkoitus joskus muuttuu esimerkiksi teollisuus- tai varastotilaksi, on se silloin helpompi tehdä", Pekka perustelee.

Vilkmanien pihatto on 32 metriä leveä ja 54 metriä pitkä. Pihatossa on kahdeksan ryhmäkarsinaa, joihin mahtuu 30 sonnia kuhunkin. Molempien karsinarivien päässä on sairaskarsinat.

Tuotantorakennuksen päätyyn, mutta hieman irralleen siitä, rakennettiin lantala-rehuvarasto ja toiseen päätyyn laakasiilot.


Pääosa rakennuksen komponenteista tuli Hankkijan jälleenmyymänä. Teräsrungon toimitti Rapko ja betonielementit Mestarifarmi. Tanskalainen työporukka pystytti rungon neljässä päivässä. Pellon Group toimitti karsinakalusteet, tuuliverhot ja led-valaistuksen. Puutavara tuli tilalta. Rakennustöistä vastasivat RTP Oy ja Tmi Ahti Summanen.

Rakennustyöt sujuivat kohtuullisen hyvin aikataulussa, vain alun louhinta- ja maansiirtotyöt venähtivät. Rakennuspaikka sijaitsee rinteessä ja maata jouduttiin siirtämään yli 15 000 kuutiota.

"Rakennustöissäkin sattui jotain pientä viivettä, mutta itse rakennus nousi viidessä kuukaudessa", Jukka toteaa.

Sonnipihaton veroton kustannusarvio oli 710 000 euroa. Isot maansiirtotyöt nostivat toteutuneet kustannukset hieman tätä korkeammiksi.

Ely-keskus myönsi investointiin 40 prosentin avustuksen ja 60 prosenttia korkotukilainaa. Ympäristölupa heltisi nopeasti ilman valituskierroksia. Sosiaalitilat suihkuineen ja vessoineen sisältävä, 30 neliön rakennus piti kuitenkin tehdä navetan pihapiiriin.

Uusi tuotantotila vaati uuden koneistuksen.

"Ostimme Elhon paalisilppurin ja Sekon apevaunun uusina. Olemme nyt harjoitelleet appeen tekoa muutaman päivän. Hyvin tuo näyttää maistuvan, mutta resepteissä ja punnitsemisessa on vielä opiskeltavaa", Jukka naurahtaa.

Pihaton keskellä oleva ruokintakäytävä on 4,3 metriä leveä ja sen läpi mahtuu hyvin traktorivetoisella apevaunulla.

Ensi kesänä yrittäjien opiskelun aiheena on säilörehun teko laakasiiloon. Aikaisemmin rehut on paalattu. Vilkmanit vielä harkitsevat, hankkivatko oman noukinvaunun vai ostavatko osan rehuketjusta urakoitsijalta. Viime vuonna he teettivät osan vehnästä murskesäilöviljana tuubiin. Samaa säilöntämuotoa on tarkoitus jatkaa tänäkin vuonna.


Avarassa, raikkaassa ja valoisassa pihatossa molempien herrojen hymy on herkässä. Louhintavaikeuksien lisäksi vain paikallisen pankin kielteinen suhtautuminen lainoitukseen saa yrittäjät hieman kiihtymään.

"Olemme olleet Itä-Uudenmaan Osuuspankin pankin asiakkaita vuosikymmenet, mutta nyt siellä on maatalouden ymmärrys loppunut. Perusteena kielteiselle päätökselle oli, että eläinhallilla ei ole mitään käyttöä, jos lihantuotanto siellä loppuu. S-Pankin kanssa saimme sovittua laina-asiat helposti", Pekka kiittelee.

Aluevastaava Jaakko Seppänen HKScanilta kertoo, että 240 eläinpaikan kylmä, kuivikepohjainen sonnipihatto on yrityksen konseptiratkaisu laajentaville lihatiloille.

"Kokoa voidaan toki kasvattaa hallia jatkamalla. Toisena konseptiratkaisuna on puolilämmin, ritilälattiapohjainen nautakasvattamo."

HKScan avittaa osaltaan sopimustuottajaansa investoinnin tekemisessä.

"Maksamme konseptimme mukaan laajentavalle tilalle viiden vuoden ajan investointilisän, joka on tietty senttimäärä lihakilolle. Palvelumme investoivalle tuottajalle sisältää rakennussuunnittelun. Lisäksi autamme kannattavuuslaskelmien laatimisessa, ympäristö- ja rakennuslupien hakemisessa, rakennusurakoiden kilpailuttamisessa, investointitukien haussa ja uuden rakennuksen eläinliikenteen suunnittelussa", Seppänen tiivistää.

HKScan-sonnipihattokonsepti

Kylmä kuivikepohjapihatto.

120 tai 240 lihanautaa.

Suunnittelija Kimmo Haapanen, HKScan; pääkuvat Pekka Koskinen, Satakunnan M-rakennustoimisto Oy.

30 nautaa karsinassa.

Karsina-alat 4–7 m2/nauta.

Pihaton koko 32 x 54 m, pinta-ala 1 728 m2.

Aiheeseen liittyvät artikkelit