Suomalainen Maaseutu

Rajua veriripulia ja oksentelua aiheuttava kryptosporidioosi uhkaa sekä vasikoita että hoitajia

Alkueläimen aiheuttama vasikkaripuli on yleistynyt viime vuosina huomattavasti suomalaisilla karjatiloilla. Sen saneeraus ei onnistu, mutta johdonmukaisella työllä taudin voi saada hallintaan.
Johanna Heinonen

Pienet vasikkaryhmät ja kertatäyttöiset karsinat, jotka on mahdollista pestä jokaisen ryhmän välissä, ovat parempi ratkaisu kuin isot ryhmät ja jatkuvatäyttöiset karsinat.

Joulukuussa se alkoi. Silloin oli Heikkisen tilalla Hausjärvellä poikimaruuhka. Se ei ollut tavatonta, kahden robotin karjassa – 100 lypsylehmää ja saman verran nuorkarjaa – ruuhkia tulee aina välillä.

Tällä kertaa jokin oli kuitenkin pielessä. Vasikat olivat syntyessään normaalia vetelämpiä ja heikompia. Muutaman päivän iässä ne sairastuivat ripuliin, jollaista tilalla ei ollut ennen ollut.

Vaikka vasikoita letkutettiin, lääkittiin ja nesteytettiin, muutamassa viikossa kuoli tai lopetettiin kymmenen vasikkaa, 10 prosenttia tilan nuorkarjan määrästä.

Ennen kuin tiedettiin, mikä vasikoita vaivasi, sairastui myös tilan työntekijä kaksi viikkoa kestäneeseen vakavaan vatsatautiin. Ripulin ja oksentelun myötä työntekijän kunto meni niin heikoksi, että hän joutui sairaalaan nestetiputukseen.

Pian sairastui myös isäntä ja kaksi avuksi tullutta tuttavaa. Emäntä Anne-Mari Heikkinen selvisi vähemmällä.

"Kun itse sairastuin, tiesin jo, mikä tauti on. Lääkitsin itseäni maitohappobakteereilla, hiilitableteilla ja kaikilla mahdollisilla tukihoidoilla."

Vasikoiden ripulinäytteistä paljastui Cryptosporidium parvum. Se on yksisoluinen alkueläin, joka aiheuttaa vasikalle vakavan ripulin ja altistaa myös muille taudeille.

Ihmisellä kryptosporidioosin oireena on voimakas vesiripuli, johon voi liittyä oksentelua, pahoinvointia ja kovia vatsakipuja.

Immuunipuutteisilla ja joskus jopa perusterveillä tauti voi jopa uhata henkeä.

Diagnoosia saattaa hidastaa se, ettei C.parvum kuulu ihmisillä normaaliin ripulitutkimukseen. Jos siis epäilee itsellään kryptosporidioosia, kannattaa siitä mainita lääkärille.

Ihmisillä, aikuisilla eläimillä ja myös joillain vasikoilla tauti voi olla oireeton, mikä hankaloittaa leviämisen estämistä.

Kun taudinaiheuttaja saatiin selville, tehtiin Heikkisillä selkeä taistelusuunnitelma yhdessä tilan eläinlääkärin Heidi Hiitiön kanssa.

Kaikille vasikoille varmistetaan hyvälaatuinen ternimaito ja ne lääkitään halofuginonilaktaatilla syntymästä viikon ajan. Karsinat pestään ja niiden annetaan kuivua vasikoiden välillä.

Osa vasikoista sairastuu edelleen, mutta tauti tulee lievänä. Yksikään vasikka ei enää ole kuollut.

Tartuntapaineen vähentäminen on taudin vastustuksessa tärkeintä. Heikkisellä isoin apu tautiin oli tauko poikimisissa.

"Edes vasikoiden siirtäminen täysin eri ympäristöön välittömästi syntymän jälkeen ei auttanut. Vasta kun poikimisissa oli tauko, ja kaikki rakenteet saatiin desinfioitua ja ehtivät kuivua hyvin, alkoi tilanne helpottaa", Heikkinen muistelee.

Mistä kryptosporidioosi Heikkisille tuli, on edelleen mysteeri.

Omalta osaltaan he ovat yrittäneet katkaista taudin leviämisen muille tiloille. Vierailijoita ei oteta navetalle, eivätkä omatkaan lapset saa mennä vasikoita silittämään.

Eläimet hoidetaan hanskat kädessä ja käsidesi on ahkerassa käytössä. Teurastamon kanssa on sovittu, että välitykseen lähtevien vasikoiden on oltava kolme viikkoa oireettomia ennen kuin ne voidaan ottaa välitykseen.

Vaikka vasikoiden sairastaminen ja suoranainen käsiin kuoleminen oli hoitajille hyvin raskasta, lisätyöstä puhumattakaan, eivät Heikkiset vaipuneet epätoivoon.

"Meillä oli alusta asti vahva meininki, että tämä homma otetaan haltuun ja hoidetaan."

Kryptosporidioosilöydökset ovat Eviran vasikkaripulitutkimusten mukaan yleistyneet viime vuosien aikana merkittävästi.

Eläinlääkäri Heidi Hiitiö kertoo, että kerran puhjettuaan tauti on mahdollista saada hallintaan, mutta kokonaan saneeraus tuskin onnistuu.

Tautia levittävät ookystat ovat erittäin kestäviä ulkoisia olosuhteita ja useimpia desinfinointiaineita vastaan. Viileässä ja kosteassa ne säilyvät kuukausia. Ookystia erittyy sairastuneen eläimen ulosteisiin valtavia määriä, ja toisaalta vain muutama ookysta riittää sairastuttamaan niin ihmisen kuin vasikankin.

"Tautipurkauksen hallintaan saaminen lähtee vasikan vastustuskyvyn varmistamisesta. Vasikan tulee saada hyvälaatuista ternimaitoa riittävästi kahden tunnin sisällä syntymästä", Hiitiö muistuttaa.

Vasikan synnyttyä se otetaan heti yksilökarsinaan, joka on jo etukäteen pesty kryptosporideihin tehoavalla pesuaineella ja annettu kuivua.

Karsinassa vasikalla tulee olla kuivaa ja vedotonta, paljon kuiviketta mihin kaivautua ja hyvä ilmanvaihto. Vasikka juotetaan aina samaan aikaan ja aina juoman lämpötila mittarilla mitaten.

Jos vasikka alkaa oireilla, sille annetaan välittömästi annos tulehdusta hillitsevää kipulääkettä sekä toimiva elektrolyyttijuoma ja varmistetaan, että vasikka juo.

Sairas vasikka tarvitsee nesteytystä sekä tarvittaessa lisälämpöä.

Eläinlääkärin harkinnan mukaan voidaan tiloilla, joilla on suuri kuolleisuus, ottaa käyttöön halofuginonilaktaattia sisältävä lääke Halocur. Se ei paranna tautia, mutta vähentää erittyvien ookystien määrää ja helpottaa tartuntapainetta.

"Halocur-lääkityksen yksi tarkoitus on pienentää tartuntapainetta niin, että sen käyttö voidaan jossain vaiheessa lopettaa. Kun vastustuskyky saadaan kohdilleen ja tautipaine mahdollisimman pieneksi, taudin kanssa voidaan elää - joskus hyvinkin lievillä tai mitättömillä oireilla", Hiitiö rohkaisee.

Artikkelien lähteenä käytetty Eviran ja ETT:n verkkosivuja sekä Suomen Eläinlääkärilehden (2016, 122, 3) artikkelia vasikkaripulinäytteiden tutkimustuloksista.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ikävä ripulia aiheuttava, maatiloillakin esiintyvä tauti on lisääntynyt räjähdysmäisesti: Tapauksia lähes 20-kertainen määrä vuosikymmenen alkuun verrattuna

Viime vuosituhannella syntynyt lehmä on harvinaisuus

Aamulehti: Noin 60 eläintä jäi jumiin – navetan välikatto romahti yöllä Porissa