Suomalainen Maaseutu

Mikko Uusitalo hoitaa lypsykarjatilaansa enimmäkseen yksin, ja tarkan euron periaatteella

Suomalainen Maaseutu 01.04.2018

Mikko Uusitalo kehittää 36 lehmän lypsykarjatilaansa tarkan euron periaatteella. Suunnitelmissa on uusi pihatto ja karjamäärän lisääminen, mutta yhden miehen työpaikalla täytyy olla kuitenkin kohtuullinen, työintoa ylläpitävä hintalappu.


Anne Anttila

Uudesta lypsypihatosta haaveileva Mikko Uusitalo pitää tärkeänä, että investoinneissa on tarpeeksi pelivaraa myös mahdollisille notkahduksille.

Kristiinankaupungin Lapväärttissä kotitilaansa isännöivä Mikko Uusitalo nukkuu yönsä hyvin.

"Periaatteeni on, että menot suhteutetaan tuloihin ja investoinnit tehdään tarkkaan harkiten. Kun tili tulee ainoastaan maidosta, niin laskelmissa täytyy olla sopivasti pelivaraa myös mahdollisille hinnan heilahduksille."

Sukupolvenvaihdos Uusitalon maitotilalla tehtiin vuonna 2011. Ennen isännyyttä Mikko työskenteli 11 vuoden ajan koneenkuljettajana.

"Olin kaupungin leivissä kuorma-autonkuljettajana sekä kaivinkonehommissa, mutta vapaa-aikana auttelin kuitenkin kotitilan töissä. Yhdistelmä toimi ja oli siinä etunsakin. Näin jälkeenpäin ajateltuna vuodet vieraan palveluksessa laajensi näkökantoja ja opetti aivan uudelta pohjalta arvostamaan myös omaa työtä."

Sukupolvenvaihdoksen aikoihin Uusitalon maitotilalla oli satapäinen karja, joista lypsäviä oli 36.

"Samalla määrällä on jatkettu näihin päiviin saakka. Vain peltopinta-alaa on lisätty parinkymmenen hehtaarin verran. Otin lähtökohdaksi, että katselen rauhassa tilannetta, mutta pidän kuitenkin tuntosarvet ylhäällä", Mikko taustoittaa hymyillen.


Vuoden 2017 keväällä Mikko teetätti laskelmat uudesta, yhden robotin lypsypihatosta.

"Valitettavasti loppusumma oli sen verran kova, että nostin hankkeen hyllylle. Sen sijaan tämän kevään aikana on tarkoitus tehdä uudet laskemat ja tällä kertaa lypsyasemalla. Jos hinta on kohdillaan, niin viiden vuoden sisällä pihapiiriin nousee uusi, noin 70 lypsävän navetta."

Mikko on varautunut kuitenkin myös siihen, että maidontuotanto jatkuu entisissä tiloissa entiseen malliin.

"En ota turhia riskejä. Jos laskemat näyttävät siltä, ettei lompakko kestä, niin sitten otan käyttöön keveämmän suunnitelman. Vaihtoehtona on myös parsinavetan päivittäminen."

Mikon mukaan viimeisin remontti navettaan on tehty vuonna 2003, jolloin uusittiin muun muassa lypsykone sekä hankittiin ajan mukainen ruokkija.

"Eläinten hyvinvointia ajatellen mennään jatkossakin. Jos pihatto ei toteudu, niin parsinavettaan tehdään ensitilassa ilmastointiremontti sekä uusitaan parret."


Mikko-isäntä peilaa tulevaisuuteen myös muuten hyvin rauhallisin ajatuksin.

"Ei tässä auta hötkyillä. Talo elää tavallaan ja jokaisella tilalla on omat vahvuutensa. Ulkopuolelta tuleville haasteille emme juurikaan voi mitään, mutta oikealla asenteella ja tekemisen meiningillä pärjää yllättävän pitkälle. Ja kyllähän maataloudessa saa nauttia ajoittain myös motivaatiota lisäävistä onnistumisen iloistakin. Kun karja pysyy terveenä, tuotokset nousevat ja tankin pohjalle lorisee laadukasta maitoa, niin nostaahan se väkisinkin suupieliä ylöspäin", Mikko luonnehtii tyytyväisenä.

Mikko hoitaa lypsykarjatilaansa yksin, mutta tarvittaessa tilanpidossa auttavat myös hänen vanhempansa.

"Hyvät taustavoimat ja ensikäden tieto ovat tilan tärkeimpiä tukijalkoja. Yksinomaan jo kehittymisen kannalta on tärkeää, että tuvan ovi pidetään auki myös ulkopuolisille asiantuntijoille. Pärjäämisen eteen on tehtävä töitä, edettävä aistit valppaina, mutta tiedettävä myös omat rajansa."

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT