Suomalainen Maaseutu

Metsäyrittäjältä vaaditaan tavoitteellisuutta

Suomalainen Maaseutu 19.05.2018

Liperiläinen Timo Räsänen hankki ensimmäisen metsäpalstan 37 vuotta sitten. Maatilan ohessa aloitetusta metsätaloudesta on kasvanut tilan päätulo.


Ilpo Paananen

Timo Räsäselle tuottaa iloa nähdä itse 
istuttamansa metsän koko elinkaari.

Liperin Puromäessä tilaa isännöivä Timo Räsänen, 62, sanoo, että metsäyrittäjyydessä pätevät samat lainalaisuudet kuin muussakin yrittämisessä. Toiminnan on oltava tavoitteellista. Metsän hankkiminen ja hoito eivät aina muutu hetkessä rahaksi.

"Toiminnan kehittymistä on seurattava ja suunnitelmia on pystyttävä muuttamaan tilanteen mukaan", Räsänen painottaa.

Metsäyrittäjältä vaaditaan Räsäsen mukaan virheensietokykyä ja varautumista riskeihin. Toimintaa on kehitettävä 20–40 vuoden tähtäimellä.

"Minä näen asian siten, että metsä on metsäyrittäjälle tuotantoväline samalla tavalla kuin tehdas valmistaa tuotteita", Räsänen vertaa.

Se, paljonko puuta metsästä voidaan kestävästi hakata, riippuu metsäntilasta ja ikäjakautumasta. Hakkuita voi rajoittaa suuri taimikon ja nuoren metsän osuus.

"Olen hankkinut sellaisiakin palstoja, joissa taimikon osuus on ollut puolet pinta-alasta."


Vuosia sitten tehtyjen sijoitusten tuotot ovat tulleet hyödyntämisvaiheeseen. Vuosikasvua pienemmillä hakkuilla on kerätty metsäpääomaa. Viime vuosina hakkuita on voitu lisätä.

"Tavoitteena on hakata suunnilleen vuosikasvua vastaavia määriä 2 000–4 000 kiintokuutiota vuosittain."

Räsänen sanoo hankkineensa vaimonsa Tarjan kanssa lisää metsää maltillisesti hajauttamalla. Pari sataa hehtaaria metsää on hankittu lähialueelta kymmenen kilometrin säteellä. Kauimmaiset ovat viidenkymmenen kilometrin päässä.

"On pyritty välttämään riskejä. Metsää ei ole hankittu korkeilta paikoilta, koska silloin lumituhojen riskit lisääntyvät. Myös saaret on jätetty pois."

Tarja Räsänen sanoo, että koko miehen suku on metsään hurahtaneita metsäuskovaisia. Maanviljelys on jäänyt taka-alalle, vaikka tilan 80 peltohehtaaria ovat vielä viljan viljelyssä.

Timo Räsäsen mukaan tilalla on tarkoituksellisesti tuotettu bulkkitavaraa eli kuitu- ja tukkipuuta. Kasvatuksen perustana on uudistaa metsä avohakkuilla. Jatkuvan kasvatuksen tuotoista esiteltyjä laskelmia Räsänen pitää epävarmoina. Kukaan ei pysty tietämään sitä mikä tilanne on 30 vuoden päästä.

"Olen uudistanut mäntymetsää omasta metsästä saaduilla siemenillä ja se on onnistunut hyvin."

Räsänen sanoo tehneensä kaikki metsähoitotyöt 25 vuotta itse. Nyt tilalle on palkattuna perheen pojista nuorin. Lähialueen harvennushakkuut on toteutettu pääasiassa hankintakaupoilla. Muut on teetätetty ulkopuolisella urakoitsijalla.

"Kauppoja on tehty useamman ostajan kanssa. Muutama viime vuosi on tehty kaupat saman ostajan kanssa."


Viime joulukuussa tilalle hankittiin traktorikäyttöinen harvesteri Nisula 425C. Traktorina on Valtra N134. Puiden metsäkuljetukseen on Valtra 6300 ja metsäperävaunu Palms 5.85 kuormaajalla.

"En osaa sanoa vielä, oliko kannattava ratkaisu. Laskeskelin, että pari tuhatta kiintomottia pitäisi motolla korjata puuta vuosittain", Räsänen kertoo.

Omaa metsäyrittäjän taivaltaan hän kuvaa seuraavasti:

"Monesti olen mennyt mehtään, monesti ollut metässä ja viihdyn edelleen metässä."

Hän on varma siitä, että Suomen metsät kestävät yli 10 miljoonan vuosihakkuiden lisäykset. Tällä hetkellä kuitupuusta on ylitarjontaa ja se heikentää kantohintoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit