Suomalainen Maaseutu

Hyvistä lähtöasetelmista on turvallista aloittaa tilanpito

Suomalainen Maaseutu 20.05.2018

Honkajokelainen Janne Paloviita on nuori ja tuore lypsykarjatilan isäntä. Suunnitelmissa oleva kahden robotin pihatto on sinetti sille, että tilan tulevaisuus rakentuu vahvasti maidontuotannon ympärille.


Anne Anttila

Agrologiksi opiskellut Janne Paloviita sanoo syntyneensä maajussiksi. "Tämän työn johtotähtinä toimivat ammattitaito sekä halu tehdä työtä kelloon ja viikonpäivään katsomatta."

Agrologiksi (AMK) kouluttautunut Janne Paloviita otti kotitilan nimiinsä kuluvan vuoden huhtikuussa.

"Tämä oli luontainen jatkumo, sillä olen viimeiset viisi vuotta ollut aktiivisesti mukana kehittämässä tilaa kohti valtikan vaihtoa. Alussa mietimme myös sitä vaihtoehtoa, että perustamme maatalousyhtymän ja jatkan tilanpitoa yhdessä pikkuveljen kanssa. Päädyimme kuitenkin siihen, että isännyys siirtyy minulle ja velipoika jatkaa palkallisena työntekijänä."

Paloviidan tilalla on tällä hetkellä noin 40 lehmää ja perinteinen parsinavetta. Jannen mukaan hyvätuotoksista ja laatupalkinnollakin muistettua karjaa on jalostettu jo vuosia kohti robottilypsyä.

"Painopistealueina ovat ensisijaisesti terveys ja kestävyys. Suunta on oikea, mutta kehitystyö jatkuu. Karjanjalostus on pitkäjänteistä työtä ja vaatii onnistuakseen myös sitä kuuluisaa karjaonnea", Janne tietää kertoa.

Janne sanoo olevansa hyvin onnekas, että voi aloittaa tilanpidon hyvistä lähtöasetelmista.

"Vanhempani ovat tehneet ensiluokkaista työtä. Tilaa on kehitetty kokonaisvaltaisesti, unohtamatta myöskään pelto- ja metsäpuolta. Myös konekanta on hyvä. Lisäksi tilan tukijalaksi kehitetty palaturpeen nosto varmistaa sen, että kipparoinnin voi aloittaa turvallisilta vesiltä", Janne kiittelee vuolaasti.


Paloviidan maitotila on edelleen varmoissa ja asiantuntevissa käsissä, sillä Jannella on selkeät tulevaisuuden suunnitelmat.

"Jos kaikki sujuu mallikkaasti, niin kahden vuoden kuluttua olisi tarkoitus aloittaa uusien tuotantotilojen rakentaminen. Ajatuksissa on 130–140 -paikkainen, kahden lypsyrobotin pihatto. Entinen navetta olisi tarkoitus muuttaa nuorkarjan käyttöön."

Ennen pihattoprojektia Janne sanoo keskittyvänsä peltoviljelyyn ja sen kehittämiseen.

"Hankintalistalla on lisää peltoa, sillä tavoitteena on nostaa kokonaismäärä reiluun 200 hehtaariin. Ja jokainen aari, joka viljelyyn saadaan, tullaan viljelemään täysipainotteisesti."

Vielä toistaiseksi Paloviidan tilalla on käytössä erillisruokinta.

"Apevaunu on kuitenkin hankintalistalla, sillä tarkoituksena on siirtyä hyvissä ajoin ennen pihattoon muuttoa myös aperuokintaan."

Jannen mukaan seosruokintaan siirtymistä puoltavat monet eri tekijät.

"Nykyään ja varsinkin poikimisen jälkeen on esiintynyt ruokintahäiriöitä, kuten esimerkiksi syömättömyyttä. Tyypillinen tilanne erillisruokinnassa on nimittäin se, että poikimisen jälkeen eläin syö väkirehun päältä ja jättää karkearehun syömättä. Aperuokinnassa tämä ei ole mahdollista, joten rehujen syöntisuhde pysyy samana."


Ruokinnan jalokiveksi Janne-isäntä luonnehtii laadukasta säilörehua.

"Sama laatuvaatimus koskee myös kotoperäistä viljaa. Laatu lähtee kuitenkin pellosta, joten satojen laatu varmistetaan pitämällä lohkot hyvässä kasvukunnossa. Ruokinnan onnistumista tukee luonnollisesti myös ulkopuolisilta asiantuntijoilta, kuten ProAgrialta ja rehufirmoilta tuleva tieto."

Vaikka onnistunut ruokinta näkyy tuotoksissa, niin Janne odottaa seosruokinnan näkyvän ajan myötä myös lompakossa.

"Ruokinnassa täytyy koko ajan miettiä kustannustehokkuutta. Aperuokinnan etuihin kuuluu ehdottomasti se, että siinä voidaan ottaa käyttöön edullisimpia komponentteja, kuten esimerkiksi halpoja valkuaisia."

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT