Suomalainen Maaseutu

Lypsytaidottomana aloittanut pariskunta muutti parsinavetan pihatoksi ja siirtyi robottilypsyyn: ”Tässä hommassa tarvitaan uudisraivaajahenkeä”

Suomalainen Maaseutu 09.06.2018 Kankaanpää

Jenni Jankkari ja Riku Harmaajärvi ostivat Jennin kotitilan yhdeksän vuotta sitten, vaikka eivät osanneet edes lypsää.


Anne Anttila

Jenni Jankkari ja Riku Harmaajärvi ovat luoneet lypsykarjatilastaan oman näköisensä.

Jenni Jankkari ja Riku Harmaajärvi ovat luoneet lypsykarjatilastaan oman näköisensä. "Tilaa on kehitetty pienellä rahalla, mutta sitäkin suuremmalla sydämellä", isäntäpari kiteyttää.
Anne Anttila
Muutostöissä jokainen käytössä oleva neliö hyödynnettiin. Pihaton makuuhallista puolet on uutta ja toinen puoli entistä rehuvarastoa.
Muutostöissä jokainen käytössä oleva neliö hyödynnettiin. Pihaton makuuhallista puolet on uutta ja toinen puoli entistä rehuvarastoa.

Tradenomiksi opiskelleesta Jenni Jankkarista ja rekkamies Riku Harmaajärvestä ei pitänyt tulla lypsykarjatilallisia.

"Ei todellakaan! Vaikka olen maatilan kasvatti, olin enemmän kiinnostunut hevosista kuin lehmistä. Ajattelin aina, että lehmänsontaa en ryhdy lapioimaan. En koskaan. Mutta kuinkas sitten kävikään", Ypäjän Hevosopiston käynyt Jenni taustoittaa naureskellen.

Sen sijaan rahtarina toiminut Riku haaveili puolisalaa maajussin elämästä.

"Konehommista kiinnostuneena ajatus veti enemmän peltoviljelyn puolelle, mutta senkin suhteen pidin unelmani hyvin maltillisena."

Haaveet kävivät kuitenkin vauhdilla toteen, kun Jennin vanhemmat ryhtyivät suunnittelemaan maidontuotannon lopettamista.

"Vain vuosi siitä, kun asia nostettiin esille, tilakaupat oli tehty. Olihan se hurja hyppy suureen tuntemattomaan, sillä kumpikaan meistä ei osannut alussa edes lypsää", isäntäpari paljastaa naureskellen.

Jenni ja Riku ryhtyivät kipparoimaan 15 lypsävän maidontuotantotilaa uudisraivaajan tyylillä.

"Lähtökohdat olivat tiloja ja toimintatapoja myöten vaatimattomat. Talikko tuli tutuksi, sillä navettatyöt tehtiin hyvin pitkälle käsin, lannanluonnista lähtien."

Into ja oppimisen tahto luotsasivat nuorta isäntäparia sitkeästi eteenpäin. Vaikka alku oli jatkuvaa uuden omaksumista, niin Jenni ja Riku asettivat itselleen kuitenkin selkeät tavoitteet.

"Lähdimme luomaan omannäköistä jälkeä. Lähtökohtana oli rakentaa ympärille kahden ihmisen työpaikka, jossa viihtyvät sekä eläimet että ihmiset."

Ensitöikseen nuori isäntäpari teki perusteellisen navettaremontin. Samalla tuotantotilaa laajennettiin ja lypsävien määrä nostettiin 45:een.

Vielä muutama vuosi sitten Jenni ja Riku arvelivat, että laajennushankkeiden kohdalla tullaan painamaan pitkäksi aikaa jarrua. Toisin kävi, sillä loppuvuodesta 2017 tilalla siirryttiin robottilypsyyn ja samalla 55 lypsylehmää pääsivät nauttimaan pihattoelämästä.

"Eteen tulivat sekä terveydelliset että eettiset syyt. Kädet eivät kestäneet enää lypsyä ja samalla halusimme lehmät pois parresta. Niinpä muutimme parsinavetan pihatoksi ja vuokrasimme robotin."

Isäntäpari laskeskelee rakennus- ja muutostöiden maksaneen kokonaisuudessaan reilut 50 000 euroa.

"Emme hakeneet investointitukea, joten jokainen neliö vanhasta navetasta käytettiin hyödyksi ja uutta hallitilaa tuli vain 220 neliön verran. Kalliit jutut, kuten maitohuone, robotti ja toimisto sijaitsevat 50-luvulla rakennetun navetan seinien sisällä. Emme halunneet sitoa pääomaa myöskään robottiin, joten teimme siitä seitsemän vuoden pituisen vuokrasopimuksen. Nämä ratkaisut ovat halpoja ja helppoja, mutta antavat myös tarvittavaa pelivaraa."

Muutostöiden taustalla on myös tilan siirtyminen luomutuotantoon.

"Peltojen kohdalla olemme jo toisessa siirtymävaiheessa ja lähitulevaisuudessa myös karja olisi tarkoitus siirtää luomuun. Muutos on luonnollisesti iso, mutta ei turha. Maidontuotanto ei ole meidän kohdalla enää työtä, vaan arjessa kulkeva elämäntapa."

Aiheeseen liittyvät artikkelit