Suomalainen Maaseutu

Maatilayrittäjät rakensivat nestekaasulla käyvän kuivurin Urjalassa – "Edullisin vaihtoehto"

Suomalainen Maaseutu 10.06.2018 Urjala

Nissin maatalousyhtymä Urjalassa on kuivannut kahden syksyn viljat nestekaasulla. Yrittäjät Hannu ja Lauri Nissi ovat tyytyväisiä valintaansa.


Markku Pulkkinen
Maatalousyhtymä Nissin kuivuri rakentui neljässä kuukaudessa luonnon muovaamalle nyppylälle. Vieressä oleviin siiloihin mahtuu miljoona kiloa viljaa.
Maatalousyhtymä Nissin kuivuri rakentui neljässä kuukaudessa luonnon muovaamalle nyppylälle. Vieressä oleviin siiloihin mahtuu miljoona kiloa viljaa.
Markku Pulkkinen
Hannu (vas.) ja Lauri Nissi ovat olleet tyytyväisiä kaasupolttimella varustettuun, 505 hehtolitran Antti-kuivuriinsa.
Hannu (vas.) ja Lauri Nissi ovat olleet tyytyväisiä kaasupolttimella varustettuun, 505 hehtolitran Antti-kuivuriinsa. "Kaasun käyttäminen on niin helppoa, että enää emme palaisi öljyyn", Hannu vakuuttaa.

Nissin tilan konehallin viereen, pienelle nyppylälle valmistui kaksi vuotta sitten Antti-Teollisuuden valmistama, 505 hehtolitran kuivuri. Uutta kuivaamoa suunnitellessaan yrittäjät asettivat tärkeimmäksi asiaksi kuivaustehon. Se oli viisas valinta viime syksyn korjuuoloja ajatellen. Jopa 35 prosentin kosteudessa puitua vehnää saatiin vuorokaudessa kuivattua 1 500 hehtolitraa.

"Saimme märästä viljasta kosteutta pois 3–4 prosenttiyksikköä tunnissa. Kaasupolttimella toimivan alipainekuivurin hyötysuhde on todella hyvä", Lauri Nissi havainnollistaa.

Energialähdettä miettiessään Nissit päätyivät melko lyhyen harkinnan jälkeen nestekaasuun.

"Olin kuivannut viljaa öljyllä yli 40 vuotta ja ajattelin, että nyt on koitettava jotain uutta. Kun tilan metsähake menee läheiseen biolämpölaitokseen, jäi jäljelle kaasu. Kaasu-uuni ja -poltin olivat investointikustannuksiltaan edullisin vaihtoehto", Hannu Nissi valottaa.

"500 hehtolitran kuivuriin olisi tarvittu kaksi öljyuunia ja -poltinta, kaasu-uuneja riitti yksi. Kaasupoltin maksoi noin puolet siitä, mitä öljypolttimet olisivat maksaneet, biouunista puhumattakaan. Kotimaisuus puolestaan vaikutti kuivurimerkin valintaan", Lauri täydentää.

Kuivuri-investointi maksoi maansiirtotöineen noin 200 000 euroa verottomana. Oman puun käyttö ja yrittäjien oma työ eivät ole hinnassa mukana. Kaksi vuotta sitten kuivuriin sai 25 prosentin investointituen.

Ennen uuden kuivurin valmistumista tilan viljat kuivattiin kolmessa pienemmässä kuivurissa. Uusi, tehokas kuivuri vapautti yrittäjien yöt nukkumiseen.


Nestekaasun eli propaanin käyttö on yrittäjien mukaan yhtä huoletonta kuin polttoöljynkin. Varastosäiliö ja siihen liittyvä höyrystin vuokrataan kaasun toimittajalta. 7,8 kuution kaasusäiliön vuosivuokra on noin 1 500 euroa.

Säiliössä on pinnan tason mittari, joka ilmoittaa automaattisesti kaasuyhtiölle, koska säiliö on tarpeen täyttää. Nissin kuivuri imee kaasua keskimäärin kaksi säiliöllistä viikossa.

Kaasusäilön saa sijoittaa viiden metrin päähän rakennuksesta. Alle kymmenen kuution säiliölle riittää paikalliselta pelastuslaitokselta hankittava kemikaalien vähäisen käytön lupa. Tukesin tarkastukset koskevat vain yli kymmenen kuution kaasusäiliöitä.

"Pienenä yllätyksenä tuli, että kaasun höyrystin kuluttaa melko paljon sähköä. 63 ampeerin sulakkeet riittävät koko tilan tarpeisiin juuri ja juuri. Varmuuden vuoksi hankimme 25 kilowatin aggregaatin tuottamaan virtaa pelkästään höyrystimelle", Lauri Nissi kertoo.

Kaasun edullisuutta polttoöljyyn verrattuna on yrittäjien mukaan vaikea arvioida, koska edelliset, öljyllä toimivat kuivurit edustivat vielä 1970-luvun tekniikkaa. Huonona puolena kaasun käyttämisessä on, että maatila ei saa kyseisestä polttoaineesta toistaiseksi energiaveron palautusta.

"Kohtelun pitäisi olla tasapuolista kaikille polttoaineille. Kaasun ympäristöpäästötkin ovat pienemmät kuin öljyn", Hannu Nissi perustelee.

Uuden kuivurin rakentaminen maansiirtotöineen kesti nelisen kuukautta. Rakennusporukassa oli kaksi ulkopuolista kirvesmiestä. Antti-Teollisuudelta Nissit ostivat pelkän kuivurin elevaattoreineen. Siiloja oli tontilla riittävästi jo entuudestaan. Kuivurirakennuksen suunnitteli Antti-Teollisuuden suosittelema rakennussuunnittelija. Puutavara tuli omasta metsästä ja kattopaketti Koskisen Oy:ltä.


Parasta kuivaustehoa hakeakseen yrittäjät kokosivat kuivurin kuudesta kuivauskennosta ja kolmesta varastokennosta. Suurin osa viljasta on siten koko ajan kuivauskennoissa ja vilja kiertää nopeasti.

"Kuivauskennojen määrässä pihistellään usein turhaan. Silloin isokaan kuivuri ei kuivaa kovin nopeasti", Lauri Nissi näkee.

Automatiikkaa uudessa kuivurissa on maltillisesti. Täyttö ja tyhjennys tapahtuvat automaattisesti. Kaikki säädöt tehdään kuivurin sisällä olevan ohjauskeskuksen kosketusnäytöstä. Etäyhteyttä kuivuriin yrittäjillä ei ole. Kuivuri kuitenkin lähettää tekstiviestin, kun se täyttynyt ja tyhjentynyt. Seuraava kuivaussatsi odottaa 50 kuution kippausmontussa, kun edellinen erä pyörii kuivurissa.

Maatalousyhtymä Nissin kuivuri

Antti 63MF3 -alipainekuivuri.

Valmistui elokuussa 2016.

Tilavuus 505 hl.

Korkeus kippausmontusta katon harjalle 28 metriä.

1 500 kW:n suorakäyttöinen kaasu-uuni.

Vajaan erän Optivol-automatiikka.

Kosan Gas Finlandilta vuokrattu 7,8 kuution nestekaasusäiliö ja höyrystin.

Rakentamiskustannus ilman siiloja ja oman puun käyttöä noin 200 000 euroa (alv 0 %).

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT