Suomalainen Maaseutu

Aution maitotilaa pyöritettiin vuosikaudet perikunnan nimissä isännän kuoltua – ”Yhteen hiileen puhaltamalla olemme selvinneet”

Suomalainen Maaseutu 12.06.2018 Kauhava

Veljekset Tuomo ja Jouni Autio ovat aloittaneet maidontuotannon hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Ennen maatalousyhtymää lypsytilaa pyöritettiin perikunnan nimissä ja toiminnasta vastasi perheen Raija-äiti.


Anne Anttila
Alkuvuodesta käyttöön otettu pihatto on osoittautunut niin karja- kuin ihmisystävälliseksi investoinniksi. "Olosuhteiden muutos näkyy hyvinvoinnissa, sillä lehmät lypsävät paremmin ja mukava täällä on meidänkin työskennellä", Tuomo, Jouni ja Raija Autio kehuvat.

Kauhavalaisella Aution tilalla arki rullaa nyt suotuisten tuulien alla. Alkuvuodesta 2018 käyttöön otettua yhden robotin pihattoa ollaan pikkuhiljaa täyttämässä ja myös peltoviljely on saatu nostettua toivotulle tasolle.

Vielä 12 vuotta sitten tilanne oli toinen.

"Isännän kuoltua perheessämme oli kolme alaikäistä lasta, armeijan aloittava tytär sekä parinkymmenen lypsävän parsinavetta. Tilanne oli todella haasteellinen, mutta päätimme selvitä. Tilanhoidosta muodostui perhekeskeinen juttu, sillä teimme kaiken yhdessä, navettahommista kotitöihin. Pojat oppivat lypsämisen ohella jopa leipomaan", Raija-emäntä taustoittaa.

Viisi vuotta sitten Aution tila muutettiin maatalousyhtymäksi ja vetovastuu maidontuotannosta siirtyi Tuomolle ja Jounille. Raija-emäntä jäi antamaan arvokasta taustatukea työntekijänä.

Veljekset ovat valmistautuneet tilanhoitoon myös koulutuksen kautta. Jouni on suorittanut viljelijän ammattitutkinnon ja aloittanut myös agrologiopinnot. Tuomo vastaavasti on tällä hetkellä Yrittäjäopiston maatilayrittämisen johtajavalmennuksessa.

"Nykypäivänä on pysyttävä mukana ja pidettävä itsensä ajan tasalla. Koulutus on samalla hyvää kanssakäymistä muiden maatalousyrittäjien kanssa", Raija-emäntä muistuttaa.


Tällä hetkellä Aution maitotilalla on vajaan 30 lehmän lypsykarja.

"Tilat on tehty noin 60:lle, joten tavoitteena on saada paikat mahdollisimman nopeasti täyteen. Vajaalla kapasiteetilla pyörittäminen ei ole kustannustehokas toimintatapa", veljekset tietävät kertoa.

Tuomo ja Jouni ovat kehittäneet tilaansa äitinsä ammattitaitoa hyödyntäen tarkan euron taktiikalla.

"Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, joten on hyvä kuunnella, mitä vanha kokemus sanoo. Ennen pihaton rakentamista panostimme karjan jalostukseen ja peltojen kunnostamiseen. Jalostuspuolella olemme kiinnittäneet huomioita erityisesti utarerakenteeseen ja rehun hyväksikäyttöön sekä peltopuolella olemme panostaneet peruskunnostukseen sekä salaojitukseen."

Myös robottipihaton rakentamisessa huomioitiin olosuhteiden mahdollinen muuttuminen.

"Esimerkiksi lypsyjärjestelmää valittaessa kävimme kaikki vaihtoehdot tarkkaan lävitse. Alun pitäen ajattelimme lypsyasemaa, mutta emme onnistuneet löytämään hyvää käytettyä. Ja koska uuden aseman ja robotin välinen hintaero oli niin pieni, päädyimme tulevaisuutta ajatellen robottiin", Raija-emäntä selvittää.

Pihaton myötä Aution tilalla muutettiin myös ruokintamallia.

"Erillisruokinnasta apeseokseen siirtyminen sujui mutkattomasti, sillä aloitimme seosruokinnan jo hyvissä ajoin ennen pihattoon siirtymistä. Pehmeä laskeutuminen osoittautui hyvin karjaystävälliseksi ratkaisuksi", apemestarina toimiva Jouni kertaa.

Yksinkertaisen aperuokinnan hopealangaksi Jouni luonnehtii tasalaatuisia komponentteja.

"Maittavuuden lähtökohtana on hyvälaatuinen säilörehu. Apeseoksen muut komponentit ovat seosvilja, härkäpapu, rypsi, kivennäiset, vitamiinit ja suola."


Myös ruokinnan osalta Jouni sanoo koko ajan tarkkailevansa hintoja.

"Härkäpapu on nyt halvempaa kuin rypsi. Lisäksi härkäpapu on osoittautunut hyväksi valkuaisen lähteeksi, sillä maistuvuuden lisäksi myös pitoisuudet ovat huomattavasti parantuneet."

Vaikka apeseoksen kohdilleen saattaminen vaatii tarkkuutta ja jatkuvaa hiomista, niin itse lopputulokseen Jouni sanoo olevansa kuitenkin tyytyväinen.

"Ruokintamallin muutos näkyy jo nyt viivan alla. Vaikka aperuokinta vaatii lähtökohtaisesti investointeja, niin esimerkiksi ruokinnan selkeys sekä vähentyneet ruokintahäiriöt tuovat kuitenkin pitkässä juoksussa selvää säästöä."

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT